Valtioneuvoston asetus vesittää laajakaistalain

Uusi laajakaistalaki astui voimaan 1.1.2021. Lakiin liittyvä valtioneuvoston asetus laajakaistayhteyden vähimmäis­nopeudesta ja kunnan maksu­osuudesta laajakaistahankkeessa on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2021. Tämä päätös on erittäin kiinnostava, toteutuuko kunnon laajakaistalaki vai vesittääkö valtioneuvoston asetus huippu­nopean laajakaistan.

Olin hallitusneuvotteluissa asiantuntijana keväällä 2019. Painotin valokuituverkkojen investointivelan purkamista rakentamalla valokuituverkkoja kaupunkien omakotialueille ja maaseudulle, kuten hallitus­ohjelmaan on kirjattu.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) järjesti kuulemis­tilaisuuden keväällä 2020 ja silloin lakiesityksessä oli vuoden 2009 laajakaistalain mukaisesti 100/100 Mbit/s (megabittiä sekunnissa) symmetriset ja varmatoimiset yhteydet. Kuulemisen lausunnoissa valtaosa painotti samoja asioita kuin lakiluonnos. Ainoastaan FiCom ry ja isot valtakunnalliset teleoperaattorit olivat toista mieltä.

FiCom ry aloitti oman kampanjan 20.8.2020 tiedotteella. Kuin sattumalta lehdistössä nousi esille myös Rääkkylän ja Multian kunnissa epäonnistuneet valokuituprojektit, vaikka 99 prosenttia kaikista uusien valokuituyhtiöiden ja osuuskuntien projekteista on ollut onnistuneita.

Viikolla 45 odotettiin halli­tuksen esitystä eduskunnalle uudeksi laajakaistalaiksi. Lakia ei kuitenkaan kyseisellä viikolla annettu, vaan lisäaika ilmeisesti käytettiin neuvotteluihin. Näihin neuvotteluihin ei kutsuttu Finnet-liiton eikä Suomen Seutuverkot ry:n paikallisia valokuituverkko­yhtiöiden edustajia.

Tilanne eteni siten, että torstaina 12.11.2020 kello 13.27 LVM julkaisi tiedotteen: ”Hallitus esittää tuen jatkamista huippunopeiden laajakaista­yhteyksien rakentamista varten.” Seuraava LVM:n tiedote tuli 33 minuutin päästä 12.11.2020 kello 14.00, jossa kerrotaan ”Teleyritykset ja valtio vauhdittavat huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista sitoumuksella”.

Samana päivänä torstaina 12.11.2020 kello 14.20 hallitus tuo esityksen eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta sekä valtioneuvoston asetuksen kunnan maksu­osuudesta ja nopean laajakaistayhteyden vähimmäisnopeudesta laajakaistahankkeessa.

Laajakaistalaki on hyvä, mutta mukana olevassa valtioneuvoston asetuksessa vähimmäis­nopeudeksi on kirjattu saapuvassa liikenteessä 70 Mbit/s ja lähtevässä liikenteessä vain 21 Mbit/s.

100/100 megan yhteyksistä luopuminen merkitsee samalla luopumista myös ”Euroopan komission vuodelle 2025 asettamista tavoitteista, että eurooppalaisilla kotitalouksilla niin kaupungeissa kuin maaseudullakin olisi oltava mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa”.

Toteutuessaan asetus merkitsee myös tuettujen valokuituverkkojen rakentamisen loppumista, koska valokuituverkkojen rakentaminen ei pysty kilpailemaan rakentamisen kustannuksissa 4G/5G:n kanssa. Toisaalta tuskin maakuntaliittojen tarjouskilpailuissa syntyy todellista kilpailua mobiilioperaattoreiden välillä, koska kaikilla on nykyisissä 5G-palveluissa samat hinnat.

Symmetrisyydestä luopumista perustellaan teknologia­neutraliteetin nimissä, mutta käytännössä siirtyminen pois symmetrisistä yhteyksistä johtaa mobiilioperaattoreiden monopoliasemaan tukirahoilla tapahtuvassa laajakaista­palveluiden rakentamisessa ja samalla annetaan 5G-toimilupamaksut ”maksupalautuksina.”

Valtioneuvoston asetukseen on tullut 78 lausuntoa, joissa valtaosa painottaa yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100/100 Mbit/s ja yhteys voidaan kasvattaa yhteen Gbit/s.

Valtioneuvoston pitää tehdä nyt oikea asetuspäätös, jossa vähimmäisnopeudeksi asetetaan 100/100 Mbit/s, jonka valokuituverkot pystyvät toteuttamaan koko maassa ja 5G-mobiiliverkotkin ainakin kaupunkien omakotitalo­alueilla. Näin toimien hallitus toteuttaa oikein omaa ohjelmaansa.

Toteutuessaan asetus merkitsee myös tuettujen valokuitu- verkkojen rakentamisen loppumista.