Metsien käyttöä tarvitsevat kaikki
Jos luonnonvarojen käyttö lopetetaan, ihminen kuolee.5.3.201810:00
Luin Metsälehdestä jutun, jossa kerrottiin hankkeesta sovittaa yhteen metsien kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuus ja hiilinielujen turvaaminen. En heti ymmärtänyt, mistä on kyse. Eikö kestävä käyttö nimenomaan tarkoita sitä, että luonnon monimuotoisuus ja hiilinielut turvataan?
Tätä voi tietenkin pitää käsitteillä kikkailuna. Ainakin, jos kaikki ymmärtävät, ja mieluiten samalla tavalla, mistä on kyse.
Maailma vain ei toimi niin. Sanoilla on merkitystä. Jos niitä aletaan käyttää toisella tavalla, myös niiden merkitys ja lopulta laajemmatkin asiasisällöt muuttuvat.
Hyvä esimerkki on metsiensuojelun toimintaohjelma Metso, jota on alettu sanoa suojeluohjelmaksi. Niinpä se ei juuri enää olekaan toiminta-, vaan melkein pelkästään suojeluohjelma. Tätä kuvastaa, että ohjelman alussa esitetyt arviot saavutettavista hehtaarimääristä ovat muuttuneet tavoitteiksi, vaikka alun perin sovittiin, että ohjelmalla ei ole hehtaaritavoitteita ollenkaan.
Tämä on surullista. Metso oli ensimmäinen monimuotoisuuden turvaamisohjelma, jonka tavoitteet koskivat itse asiaa, siis monimuotoisuuden turvaamista. Jopa metsäsektori itse on suostunut latistamaan suurimman suojeluinnovaationsa pelkiksi hehtaareiksi.
Vastaava käsite on täyden korvauksen periaate. Meidät on esimerkiksi saatu uskomaan, että hiilensidonnan toteuttamiseksi riittää maksaa metsänomistajalle korvaus hiilen sidonnasta.
Sama käsitys on niin sanottujen ekologisten kompensaatioiden suhteen. Sehän tarkoittaa, että joku maksaa metsänomistajalle siitä, että hän suojelee metsänsä korvauksena maksajan jossakin toisaalla aiheuttamasta ekologisesta tuhosta.
Aivan yleisesti katsotaan, että tämä on täyttää täyden korvauksen vaatimuksen. Eikä kompensaatio edes tarkoita, että tuhottujen luontoarvojen tilalle synnytettäisiin uusia, vaan riittää tyytyä suojelemaan jotain mikä on jo olemassa. Aika outoa, eihän siinä kompensoida oikeastaan mitään.
Kun puhutaan korvauksista, arvoketju – eli se, missä metsien taloudellinen arvo varsinaisesti luodaan – tuntuu unohtuvan aina. Kuka korvaa ja millä korvataan läheisen sahan työpaikat ja puutaloihin tarvittavat lankut, jos täysi korvaus jättää puut metsään?
Pidemmällä kantamalla tilanne ei ole metsänomistajankaan etu, siitä yksinkertaisesta syystä, että metsätaloutta ei ole olemassa ilman metsäteollisuutta yhtään sen enempää kuin metsäteollisuuttakaan on olemassa ilman metsätaloutta.
Olisi suuri virhe kuvitella, että tämä on vain metsäsektorin ongelma.
Jättämällä metsät silleen me voimme kyllä pelastaa metsät, mutta kun se ei riitä. Ihmisen on pakko käyttää luonnonvaroja.
Jos luonnonvarojen käyttö lopetetaan, ihminen kuolee. Joko me siis käytämme ihmisen ja luonnon kannalta huonoimpia, tai sitten parhaimpia luonnonvaroja. Jälkimmäiset ovat niitä uusiutuvia, eli esimerkiksi pohjoisten metsien puuta.
Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ei ole vain mukava vaihtoehto, vaan täysin välttämätöntä. Tärkeintä ei siis ole suojelu, vaan metsien kestävä käyttö, ja suojelu sen osana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
