Surkeaa, mutta parempaa kuin ensi vuonna
11.10.201702:00
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan varjoon julkisuudessa ovat jääneet lukuisat mekaanisen metsäteollisuuden investoinnit, joita on valmistunut viime vuosina ja joita on rakenteilla ja suunnitteilla.
Katveeseen jääminen ei ole ihme, sillä saha- ja puutuoteteollisuuden yksittäiset investoinnit ovat kymmeniä miljoonia euroja. Äänekosken rakentamiseen tarvittiin 1,2 miljardia euroa.
Itsenäisistä sahayrityksistä reippain tahti on ollut Keitele Groupilla, joka rakensi Lappiin Kemijärvelle täysin uuden sahan ja liimapuutehtaan. Rahaa perheyritys on sijoittanut Kemijärvelle liki 50 miljoonaa euroa.
Vauhti jatkuu, kun konserni uusii ja laajentaa yli 30 miljoonalla eurolla tuotantoa Alajärvellä Etelä-Pohjanmaalla.
Keitele Groupin kapasiteetti nousee miljoonaan kuutiometriin. Suurempia sahatavaran tuottajia Suomessa ovat vain Metsä Group noin 1,6 miljoonan sekä Stora Enso, UPM ja Versowood noin 1,2–1,3 miljoonan kuutiometrin kapasiteetilla.
Suurin itsenäinen sahayritys Versowood aikoo lisätä sahaustaan lähivuosina 1,5 miljoonaan kuutiometriin. Sen saavuttamiseksi yritys avaa tuotannon pullonkauloja muun muassa Otavan sahalla Mikkelissä.
Sahatavaran jatkojalostukseen kuten ristiinliimattujen puurakenteiden (clt) tuotantoon ovat investoineet pienet yritykset: Crosslam Kuhmossa sekä CLT Finland ja CLT-Plant Etelä-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Kauhajoella.
Puurakentamisessa käytettävän viilupuun (lvl) valmistusta lisäävät Stora Enso Varkaudessa ja Metsä Group Savonlinnassa Punkaharjulla sekä Lohjalla.
Savonlinna mainostaa jo itseään Suomen suurimpana mekaanisen metsäteollisuuden keskittymänä.
Metsä Groupin Punkaharjun viilupuutehtaan lisäksi merkittävä yksikkö Savonlinnassa on UPM:n vaneritehdas, joka työllistää lähes 300 ihmistä.
Sahateollisuuden tuotanto on palautumassa hyvää vauhtia kohti vuosituhannen alun ennätysmääriä, yli 13 miljoonan kuutiometrin vuosituotantoa. Samaan aikaan yrityksissä on havahduttu osaajapulaan.
Alan koulutusta on viime vuosina ajettu alas. Puutekniikan diplomi-insinöörejä ei valmistu enää mistään ja ammattikorkeakoulutasollakin puutekniikkaa voi opiskella enää Lahdessa, aiemmin seitsemässä ammattikorkeakoulussa.
Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistyksen puheenjohtajan Tommi Sneckin mukaan kysymys ei ole vain koulutuspaikoista. Niiden lisäksi puuttuu jotain olennaista: "Alalle janoavat opiskelijat!", Sneck kirjoitti Puumies-lehden pääkirjoituksessa (27.9.).
”Tarvitaan ihmisiä, jotka tykkäävät liikkua tuotannossa ja olla siellä kädet kyynärpäitä myöten mukana. Heitä ei meinaa löytyä tänä päivänä oikein mistään”, Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra pelkisti Otavan sahan avointen ovien päivänä (MT 22.9.).
Sneck pohti, mistä löytyisi nuoria tubettajia, jotka voisivat auttaa. Onko muita hyviä ideoita puuteollisuuden vetovoiman korjaamiseksi? hän kysyi.
Sahateollisuus voisi yrittää aloittaa myönteisestä ajattelusta, vaikka se vaikeaa olisi.
Alalle saattaisi olla helpompi houkutella nuoria, jos viesti julkisuuteen ei vuodesta toiseen kuuluisi: Tämä vuosi on surkea, mutta sentään parempi kuin ensi vuosi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
