Metsäalan resursseissa tehostamistarvetta

Metsäalan pienyrittäjänä olen käyttänyt niin Metsäkeskuksen, metsänhoitoyhdistysten kuin myös puunostajien palveluita. Metsätilaa ostaessani tai myydessäni olen tutkinut sekä Metsäkeskuksen ylläpitämää metsaan.fi-palvelua että metsänhoitoyhdistysten samasta tilasta tekemää metsäarviota. Eroja puumäärissä on ollut jopa 50 prosenttia.

Vertailua vaikeuttaa eri toimijoiden kuviotietojen erilainen numerointi. Hyvä olisi, jos kaikki käyttäisivät numeroinnissa samaa periaatetta. Tässä tarvittaisiin yhteistyötä.

Puumäärien eroa ei selitä yhdistyksen arvioinnin ja Metsäkeskuksen ilmakuvauksen eriaikaisuus. Ero on sama, vaikka arvioinnit on tehty lähes samanaikaisesti. Luotettavuuden kannalta eri ammatti­laisten tekemän arvioinnin pitäisi mielestäni olla 20 prosentin tarkkuudella sama. Miksi näin ei ole?

Kahden päällekkäisen palvelun ylläpito on tuhlausta.

Metsaan.fi-palvelu on hyvä ja monipuolinen, ja sitä kehittämällä saadaan metsävaroista luotettava tieto. Tässä palvelussa yksityismetsänomistaja voi, pankkitunnuksilla kirjautumalla, tehdä muun muassa kemera-hakemukset ja ilmoittaa toteutukset. Samoin palvelusta näkee hoitotarpeet ja muut tilan tiedot kuvioittain.

Metsänomistajien omistamilla ja hallinnoimilla yhdistyksillä olisi paljon hyödyllistä tehtävää metsä­neuvonnan tehostamisessa koskien taimikoiden hoitoa ja kasvatushakkuita. Hoitamattomia ja ylitiheitä metsiä näkyy kaikkialla. Koko kansantalouden kannalta olisi hyvä, jos Suomen puujalka pysyisi pystyssä ja puu kulkisi jalostettuna kannolta maailman markkinoille.

Tietenkin on myös metsänomistajia, jotka haluavat jättää metsänsä hoitamattomana pusikoitumaan ja luulevat sen olevan ilmastoteko. Sallitaan se heille. Pystyyn kuivaneet kelot ja lahopuut eivät kuitenkaan sido hiilidioksidia.