Digitaalisista palveluista voi saada helpotusta arjen iloihin ja suruihin − lokerorumballe ja luukulta toiselle juoksemiselle löytyy vaihtoehtoja

Kun suomalaisen elämässä tapahtuu isoja asioita, seuraa siitä lähes takuuvarmasti asiointia viranomaispalveluissa. Lomakkeita riittää. Kuva: Jaana Kankaanpää

Data ja tekoäly ovat tehokkaita työkaluja julkisten palveluiden kehittämiseen. Työnsä aloittaneella hallituksella onkin tuhannen taalan paikka luoda suomalaisille entistä parempia, arkea helpottavia palveluita ja samalla lisätä tuottavuutta.

Kun suomalaisen elämässä tapahtuu isoja asioita, seuraa siitä lähes takuuvarmasti asiointia viranomaispalveluissa. Lomakkeita riittää, kun lapsi syntyy, aviosääty muuttuu tai läheinen kuolee. Niiden täyttäminen on usein työlästä, ja monilta jäävät sosiaalietuudet saamatta, koska he eivät osaa täyttää itse lomakkeita tai eivät ole edes tietoisia oikeudestaan etuihin. Erityisen hankalaa asiointi on kaikista heikoimmassa asemassa oleville.

Lomakerumballe ja luukulta luukulle juoksemiselle löytyy kuitenkin vaihtoehtoja. Ei tarvitse suunnata katse kuin naapurimaahamme Viroon ja saa hyvän käsityksen siitä, millaisia ihmiskeskeisiä ja ennakoivia palveluja on mahdollista kehittää. Esimerkiksi kun virolaiseen perheeseen syntyy lapsi, vanhemmille tulee sähköpostitse perhe-etuuksia koskeva ehdotus.

Suomessakin kansallinen tulorekisteri mahdollistaisi ennakoivan sosiaaliturvan toimeenpanon siten, että tieto etuuksista tulisi viranomaisen toimesta. Perhe-etuudet ovat tästä vain yksi esimerkki.

Hienoja näyttöjä tällaisista ennakoivista ja dataa yhdistelevistä palveluista löytyy toki Suomestakin. Niitä ovat muun muassa esitäytetty veroilmoitus tai Helsingin kaupungin tekstiviestipalvelu myönnetystä esikoulupaikasta. Veroilmoitus lienee tuttu kaikille suomalaisille, mutta moni lapsiperhe varmasti ilahtuisi, jos oma asuinkunta tarjoaisi esikoulupaikkaa tekstiviestitse lomakkeiden täyttämisen sijaan.

Tällaisilla ennakoivilla palveluilla voidaan helpottaa paitsi perheiden arkea myös kuntien byrokratiataakkaa, varsinkin jos uudet ja hyviksi havaitut innovaatiot otetaan käyttöön kunnissa ympäri Suomen.

Arkea helpottavia palvelukokonaisuuksia on mahdollista rakentaa eri elämäntilanteisiin. Suomessa kuolee vuosittain yli 55 000 ihmistä. Läheisen kuollessa omaisia kohtaa suuren surun lisäksi massiivinen byrokratia: heidän täytyy kerätä asiakirjoja useista eri lähteistä ja toimittaa paperisia valtakirjoja kuolinpesän asioiden hoitamiseen. Prosessi on omaisille monimutkainen ja raskas, ja niin viranomaisille, pankeille kuin vakuutusyhtiöille kallis.

Kuolinpesän asiointia voitaisiin helpottaa huomattavasti automaation ja tiedon avulla. Käytännössä tämä tarkoittaisi esitäytetyn, sähköisen perunkirjan kehittämistä. Siihen kertyisi kaikki tarvittava tieto jo henkilön eläessä, mikä data olisi myöhemmin kuolinpesän käytettävissä.

Pohjatyötä tällaisen palvelun kehittämiseksi on tehty esimerkiksi Digi- ja väestövirastossa jo pitkään. Sähköinen perunkirja on siis tehtävissä, mutta edellyttää muutoksia etenkin perintökaareen ja rekisteritietoihin liittyvässä lainsäädännössä.

Nyt on otollinen hetki valjastaa aikamme tärkein raaka-aine eli data palvelukehityksen ja samalla kaikkien suomalaisten avuksi. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa digitalisaatio ja datatalous ovat hienosti esillä. Muun muassa esitäytetty perunkirja on kirjattu hallitusohjelmaan osana ihmisten ja yritysten arkea helpottavaa palvelukokonaisuutta.

Uudistusten toteutus edellyttää riittävää rahoitusta sekä hallinnon pikaisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen sekä datan liikkuvuuden. Uudenlaiset julkiset palvelut vaativat lisäksi viranhaltijoilta uudenlaista yli organisaatiorajojen tapahtuvaa yhteistyötä.

Digitaaliset palvelut varmistavat laadukkaan palvelutarjonnan asuinpaikasta riippumatta. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa toimivat digipalvelut helpottavat etenkin niitä ihmisiä, jotka asuvat kaukana kasvukeskuksista.

Laura Halenius

projektijohtaja

Sitra