Ville Haavikko pitää työstään sen monipuolisuuden takia.
Luminen valtakunta lumoaa
Jääkappeli sykkii valoa kaamoksen keskellä. Kuva on menneen talven lumia. Kuva: Marko JunttilaYhä useampi seikkailunhaluinen talvituristi haluaa yöpyä lumen ja jään sisässä. Rovaniemeläisen lumihotellin isäntä Ville Haavikko, 29, odottaa matkailusesongista ennätysvilkasta.
Rovaniemen laitamille, Lehtojärven rannalle kohoava Artic Snow Hotel on vielä alkutekijöissään marraskuun puolivälissä. Kentällä törröttää valtava lumikasa, jättimäisiä muotteja ja kolme lumitykkiä. Vettä tihuuttaa.
Ensimmäiset asiakkaat saapuvat tapaninpäivänä. Sitä ennen neljän hehtaarin kokoiselle alueelle pitäisi nousta 1 200 neliön lumihotelli, jääsaunoja, ravintoloita, kappeli ja ties mitä.
Muotteja käyttämällä, ideoinnin ja satojen työtuntien jälkeen alueelle nousee joka vuosi hieman erilainen kokonaisuus.
Toimitusjohtaja Ville Haavikko toteaa hymyssä suin, että tässä se nuoruus hupenee. Hänen edellinen työpäivänsä päättyi kahdelta yöllä, mutta jo aamuseitsemältä hän oli jatkamassa rakentamista.
”Lumilinnan rakentamiseen menee säästä riippuen kuukaudesta puoleentoista. Rakennusvaiheessa täällä touhuilee parikymmentä henkeä”, Haavikko sanoo.
Muiden talvimatkailuyrittäjien tapaan myös Ville Haavikon ja hänen vaimonsa Heidin pyörittämä yritys on riippuvainen lumesta ja pakkasista. Lisälunta saadaan tarvittaessa tykittämällä, ja jäälohkareita irrotetaan viereisestä Lehtojärvestä.
Jämäkurssi muutti elämän suunnan
Ville Haavikko päätyi lumi- ja jäärakentajaksi ja sitä kautta matkailualan yrittäjäksi silkan sattuman kautta.
Vuonna 2007 Haavikon maamittausinsinöörin opinnot olivat edenneet jo loppusuoralle. Hän ilmoittautui lumi- ja jäärakentamisen kurssille saadakseen kokoon helpot opintopisteet. Haavikko unohti jonninjoutavalta tuntuneen kurssin, mutta vaimo huomasi kurssi-ilmoituksen viime hetkellä yhteisiä sähköposteja selatessaan.
”Kurssi-iltana vaimo komenteli, että mitäs siinä sohvalla makailet, mene sinne kurssille, kun olet kerran ilmoittautunut. Päätin lähteä, että tapaisin samalla opiskelukavereita.”
”Kurssilla näytettiin kuvia kiirunalaisesta Jukkasjärven jäähotellista ja kerrottiin millaista bisnestä siellä tehdään. Palattuani kotiin sanoin vaimolle, että nyt me tehdään vastaava.”
Nuoruuden innolla eteenpäin
Harva uskoi nuoren miehen lumihotellihankkeeseen. Paikallinen pankinjohtajakin ihmetteli nuoren yrittäjäparin rohkeutta.
”Tällä paikalla kasvoi umpimetsää juhannuksena 2008. Puoli vuotta myöhemmin ensimmäiset asiakkaat tulivat lumihotelliin. Tiesin, että haave on sopivan kokoinen toteuttaa.”
”Nyt on alkamassa viides vuosi. Ei ole päivääkään kaduttanut, vaikka leivän voisi tienata helpommallakin tavalla.”
Haavikon mukaan lumirakentaminen on mielenkiintoista työtä, joka opettaa tekijäänsä päivittäin.
Lumirakentamista on tehty Suomessa vasta parikymmentä vuotta. Menetelmiä ja tapoja on paljon ja niitä kehitellään jatkuvasti.
”Vaikka materiaali on ilmaista, lumen työstäminen on kallista. Ainoa keino ansaita leipää on minimoida rakennuskustannukset satsaamalla tehokkaisiin menetelmiin.”
Suomalaisia yöpyjiä vähän Lumihotelli on avoinna maaliskuun loppuun saakka. Viime talvena hotellissa yöpyi asiakkaita 27 eri maasta. Vain viisi prosenttia oli suomalaisia.
Lumihotellin huonekalut on tehty lumesta ja jäästä. Asiakkaat nukkuvat makuupusseissa porontaljojen päällä.
”Lumi on hyvä eriste. Jos ulkona on 40 astetta pakkasta, huoneissa on 2–5 pakkasastetta. Makuupussissa tarkenee oikein hyvin.”
Joka vuosi muutamille yöpyjille iskee ahtaanpaikan kammo tai he pelkäävät jääkarhuja ja susia. Siltä varalta suuresta päärakennuksesta löytyvät varamajoitustilat.
Arctic Snow Hotelin kokoisia lumirakennelmia löytyy muualta Suomesta vain Kemistä ja Ylläkseltä. Haavikko toteaa, että useammalle tuskin riittäisi asiakkaita.
Jääsauna kummastuttaa
Lumihotellin tavoitteena on tarjota asiakkaalleen ennen kokematon ja unohtumaton elämys.
”On hienoa tehdä jotain sellaista, mikä saa ihmisten suut aukeamaan ja silmät pyörimään. Monet kysyvät heti saapuessaan, että miten tämä on mahdollista. Monesti epäillään, että lumen sisällä on tukirakennelmia.”
”Eräs ulkomaalainen mies kirjoitti palautteessaan, ettei hän vieläkään ymmärrä, miten jäästä tehdyssä saunassa voi olla niin kuuma.”
Haavikon mukaan juuri jääsauna on useimmille turisteille suurin ihmetyksen aihe.
”Meillä käy ihmisiä, jotka eivät ole saunoneet koskaan, joten jääsauna on heidän ensimmäinen saunakokemuksensa. Monet kuvailevat jääsaunaa epätodelliseksi, koska ympärillä on kuumaa, kylmää ja niin valtavasti höyryä, ettei tahdo nähdä mitään. Vesi lirisee seinillä.”
Haavikko on kehittänyt jääsaunasta jo yksitoista versiota. Nyt saunassa voi löylytellä sata kertaa, kun varhaisimmat kestivät vain kolmesta viiteen saunomiskertaa.
”Jääsaunassa voi kylpeä 10–15 minuuttia kerrallaan ja lämpötila nousee jopa 70 asteeseen. Kosteuden määrää ei voi sanoin kuvailla”, Haavikko toteaa.
Ekorakentamista ilman lämmityskuluja
Lumirakentamista pidetään ekologisena, minkä myös yhä useampi asiakas tiedostaa.
Materiaalina on luonnontuote, jota työstetään pääosin puhtaalla miestyöllä. Lämmityskustannuksia ei ole, ja luonto hoitaa rakennusten purun.
Haavikoiden yritys tekee lumirakennelmia myös tilaustyönä. Tähänastisista suurin tilaustyö on ollut 1 200-paikkainen jääravintola, jonka kansainvälinen suuryritys tilasi vuonna 2009.
Lumihotellin kylkeen rakennettu ravintola oli käytössä vain kolme tuntia – sopimus kielsi käyttämästä rakennusta yhden illallisen jälkeen.
”Se oli suuri ja haastava urakka. Sain todistettua itselleni, että lumesta voi rakentaa melkeinpä mitä vain”, Haavikko toteaa isolle lumikentälle katsoessaan.
www.arcticsnowhotel.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
