Lukijalta: Väestön lisäys ei välttämättä tee suomalaisia onnellisemmaksi kansaksi

Ruuhkaa Helsingin rautatieasemalla. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

1980-luvulla suomalaiset elivät monin tavoin onnellisimpia vuosiaan. Väestömäärä oli noin viisi miljoonaa, josta ulkomaalaisten osuus oli lähes mitätön, 0,2 prosenttia. Työttömyys pysyi matalana, noin viidessä prosentissa. Samanaikaisesti bruttokansantuote asukasta kohti oli 10 700 euroa vuoden 1984 hinnoin, ja elintaso oli vakaa.

Tänä päivänä väkiluku on kasvanut yli 5,6 miljoonaan, josta ulkomailla syntyneitä vuoden 2024 lopussa oli 520 000. Ulkomaalaistaustaisten osuus on jo noin yhdeksän prosenttia väestöstä. Työttömyys on korkeampi, noin 10 prosenttia. Bruttokansantuote on nimellisesti noussut nelinkertaiseksi, mutta kun otetaan huomioon inflaatio, reaalinen kasvu asukasta kohden on vain noin 50 prosenttia.

Tilastot kertovat, että vauraus ja onnellisuus eivät synny pelkästään väestön lisäämisestä tai maahanmuutosta, vaan niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään: työllisyys, turvallisuus, sosiaalinen koheesio ja talouden vakaus.

Väestön nopea lisääminen, erityisesti ilman taloudellista realiteettia ja työmarkkinoiden sopeutumista, ei yksiselitteisesti lisää vaurautta ja onnellisuutta.

1980-luvulla suomalaiset saavuttivat vakauden ja tyytyväisyyden ilman suurta väestön lisäystä. Tämä muistuttaa, että kestävä taloudellinen kasvu ja ihmisten hyvinvointi rakentuvat pitkälti laadusta, ei määrästä.

Pekka Kuusisto

Jyväskylä