Maakuntien ammattikorkeakoulut voivat vastata osaajapulaan

Osaajapula leimaa työmarkkinoita koko maassa ja kaikilla aloilla, vaikka valtio on varmistanut työvoiman saatavuutta jakamalla resursseja oppilaitoksille ja korkeakouluille. Valtion rooli koulutuksen määrällisessä ohjauksessa on viimeksi vahvistettu ammatillisen koulutuksen reformissa 2018.

Korkeakoulujen rahoitus päätetään valtion talousarviossa, ja se jaetaan ammattikorkeakouluille ja yliopistoille aiempien vuosien toiminnan perusteella. Keskeinen mittari on suoritetut tutkinnot. Korkeakoulujen tulossopimuksiin opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on kirjattu tutkintotavoitteet, jotka ovat rajoittavat tutkintojen määrää. Menettely on rajoittanut korkeakoulujen kasvua, mutta samalla ohjannut tasa-arvoisen koulutusmahdollisuuden kehittymistä koko maahan.

OKM valmistelee korkeakoulujen tutkintotavoitteiden nostamista niin korkeiksi, että niitä ei ole käytännössä mahdollista saavuttaa muutaman kasvukeskuksen ulkopuolella. Tutkintotavoitteista ja siten korkeakoulutuksen määrällisestä sääntelystä luopumista ollaan tosiasiassa luopumassa 2021 alusta.

Kilpailun vapautuessa korkeakoulut lisäävät aloituspaikkoja, mutta vetovoimaisimpia ovat isojen kaupunkien korkeakoulutus. Lisäksi on kehitettävä opetusta, jotta nykyistä useampi opintonsa aloittavista valmistuu määräajassa.

Rahoituksen ohjautuminen kasvaviin korkeakouluihin on pois niiltä korkeakouluilta, joiden tutkintomäärät eivät kasva. Kyse on merkittävästä yhteiskuntapolitiikan muutoksesta, joka voi kiihdyttää muuttoliikettä suurkaupunkeihin.

Ilman ammattikorkeakoulua useimmista maakunnista loppuisivat sairaanhoitajat, insinöörit ja tradenomit, sillä valmistuvista noin 2/3 työllistyy korkeakoulun sijaintimaakuntaan. Nuorten lisäksi ammattikorkeakoulut kouluttavat myös aikuisia ammatinvaihtajia.

Osaajapulaan vastaamiseksi on turvattava ammattikorkeakoulujen rahoitus koko maassa. Samalla varmennetaan myös alueen tutkimus- ja kehitystarpeista nouseva tutkimuksen- ja kehityksen tuki. Keskinäisen kilpailun lisääminen ei tätä takaa.

Osaajapula leimaa työmarkkinoita koko maassa ja kaikilla aloilla.