Tärkeä tehtävä kantaa 100-vuotiasta

Mielipide

2.3.201601:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Voiko satavuotias olla elämänsä vedossa? Onko tässä iässä mahdollista edelleen kehittyä ja tähdätä vaikka Suomen parhaaksi? Voiko tällainen veteraani saada yhä uusia ystäviä? Pystyykö satavuotias digitalisoitumaan ja kertomaan muillekin, mitä se tarkoittaa?

Sata vuotta sitten perustettu Maaseudun Tulevaisuus pystyy näihin kaikkiin. Käsissänne on monella tavalla ainutlaatuinen julkaisu. Se on kyennyt selviytymään median murroksesta tavalla, jota monet kansainväliset julkaisutkin voivat vain ihmetellä.

Maaseudun Tulevaisuus on aina ymmärtänyt tehtävänsä. Paitsi, että se pystyy jatkuvasti tuottamaan sisältöä, jota sen lukijat pitävät tärkeänä, lehti on valmis taistelemaan maaseudun ja maakuntien ihmisten ja elinkeinojen puolesta.

Pitkä ikä luo myös uskottavuutta. Maaseudun Tulevaisuus on seurannut itsenäisen Suomen syntyä ja kehitystä hyvin läheltä, mutta omasta näkökulmastaan. Vaikka maa- ja metsätalouden merkitys on Suomen elinkeinorakenteen kehittyessä muuttunut, maakuntien toimeliaisuuden merkitys on edelleen suuri.

Tästä erinomainen esimerkki on metsäteollisuuden ja biotalouden uusi nousu Suomen kansantalouden menestysaloiksi. Maakuntien merkitys on tässä aivan keskeinen.

Myös osuustoimintaliikettä edustavien yritysten menestys nivoutuu edelleen vahvasti maakuntien elinvoimaan ja toimeliaisuuteen. Osuustoiminnan historiasta ja sen tuloksena olevasta menestyksestä nykypäivän Suomessa kannattaa olla ylpeä. Kritiikittömyyttä tämä ei tarkoita.

Muun muassa käynnissä oleva halpuutuskeskustelu on tästä hyvä esimerkki. Lehti seuraa tarkasti puun tai vaikkapa pankkipalvelun hintaa. Elintarviketeollisuuden menestys on tärkeää, mutta tuottajan pitää saada siitä osansa. Tämänkaltainen suora keskustelu on voimavara, jolle menestyvää suomalaista yritystoimintaa ja sen tuottamaa hyvinvointia on mahdollista rakentaa.

On kunnia aloittaa päätoimittajana tässä hienossa ja perinteikkäässä lehdessä. Sitä tekee ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö, joka ymmärtää työnsä tarkoituksen.

Jokaisen lehden, liitteen ja verkkosisällön on tarjottava lehteen sitoutuneille lukijoilleen olennaista arvoa. Maaseudun Tulevaisuuden on nostettava esille epäkohtia, mutta sen on tarjottava myös ratkaisuja ja luotava näkymiä, jotta maakunnat ja koko Suomi menestyisivät.

Elävän ja kehittyvän maaseudun vastustaja ei ole kaupungistuminen. Sen sijaan meidän on taisteltava näköalattomuutta ja maakuntien vähättelyä vastaan.

Maaseudulla on paljon annettavaa ruokaomavaraisuuden, puhtaiden elintarvikkeiden, menestyvän metsätalouden ja monipuolisen yritystoiminnan lisäksi. Se on elin- ja kulttuuriympäristönä kiehtova, omaperäinen, puhdas ja turvallinen.

Sellaisena se kannattaa myös pitää. Ja sen tulevaisuutta, aivan lehden nimen mukaisesti, pitää puolustaa.

Hyvin monet suomalaiset haluavat elää maalla, jos siihen on mahdollisuus. Hyvin monet kaupungeissa asuvat suomalaiset myös suhtautuvat maaseutuun myönteisesti ja ovat kiinnostuneita siitä, millä tavalla maakunnissa eletään.

Maaseudun Tulevaisuuden on vahvistettava tätä yhteenkuuluvaisuutta ja ymmärrystä tavoista, joilla tätä yhteistä maata on sen eri puolilla mahdollista kehittää.

Satavuotias Maaseudun Tulevaisuus on tällä hetkellä elämänsä vedossa, mutta me kehitämme sitä yhä. Painettu lehti elää vahvana vielä pitkään, mutta sen rinnalla toimitamme verkkojulkaisua, joka tarjoaa laajalle yleisölleen napakkaa ja kiinnostavaa aineistoa jatkuvasti, aina kun tapahtuu. Me teemme sisältöjä merkittävistä sisällöistä niin kiinnostavasti, että nykyisten lisäksi Maaseudun Tulevaisuuden pariin hakeutuu yhä useampia uusia lukijoita.

Suurena mediana meillä on myös vastuu siitä, että pystymme tuottamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tätä maata kehittäviä avauksia. Maaseudun Tulevaisuus on mukana uutiskilpailussa ja haastamme sekä vaikuttajat että muun median.

Me huolehdimme siitä, että meillä on annettavaa suomalaiseen keskusteluun. Vahvistamme maakuntien ääntä, niin että sitä on kuunneltava ja niin, että sitä halutaan kuunnella.