Ovatko turvepellot turhaan lahti- penkillä?

Hiilidioksidipäästöjen takia turvepeltojen viljelyä vaaditaan lopetettavaksi. Ovatko turvepellot oikeasti niin pahoja hiilidioksidin päästäjiä kuin väitetään?

Mittaustulosten mukaan turvepellot kyllä tuottavat enemmän hiilidioksidia kuin kivennäismaapellot. Onko tässä jäänyt tutkijoilta huomaamatta, vahingossa tai tahallaan, luonnon hiilidioksidin kiertoon liittyvä tosiasia? Seuraavassa on osin suoraan tutkijoiden raporteista lainattuja tekstejä metaanista ja hiilidioksidista.

Soilla pohjavesipinnan alapuolella eloperäistä ainesta hajoaa aina anaerobisesti tuottaen metaania. Metaani nousee suon pohjilta ilmakehään. Luonnontilaisilta soilta ja kosteikoilta se nousee sellaisenaan metaanina aiheuttaen 25 kertaa hiilidioksidia pahemman kasvihuone­ilmiön. Turvepelloilla ja ojitetuilla metsämaan soilla kaikki syntyvä metaani ei vapaudu ilmakehään metaanina vaan hiilidioksidina, sillä tietyt mikrobit ovat erikoistuneet nimenomaan metaanin syömiseen.

Leijonanosa nousevasta metaanista hapettuu hiilidioksidiksi pellon pintaosassa matkalla ilmakehään.

Kuivuneelta turvepinnalta metaanipäästö lakkaa tai vähenee, koska hapellisissa oloissa elävät mikrobit käyttävät syvemmällä hapettomissa oloissa muodostuvan metaanin, kun se tihkuu pintaa kohti.

Vastaavasti hiilidioksidipitoisuus nousee. Onko turvepeltojen ja ojitettujen soiden tuottama hiilidioksidi peräisin suosta nousevasta metaanista, jonka syntyä ja nousua mikään ei estä? Metaani nousee ilmakehään riippumatta siitä, onko suo pelto vai ei. Leimataanko turvepellot ja ojitetut suot turhaan hiilidioksidilähteiksi?

Paheneeko tilanne ilmaston kannalta, jos turvepellot ja ojitetut suot ennallistetaan kosteikoiksi, kuten nykyisin muotia on? Kosteikot ovat tällä hetkellä suurin luonnollinen metaanin lähde varsinkin pohjoisessa.

Viljelyssä oleva suopelto ja metsäinen ojitettu suo sitovat merkittävän osan maaperästä vapautuvasta hiilidioksidista. Luonnontilaisen tai ennallistetun suon tuottamaa metaania ei sido mikään.