Perunatärkkelys on tärkeä osa biotaloutta

Suomalaisen peruna­jauhon tai teknisemmin ilmaistuna peruna­tärkkelyksen valmistus alkoi jo vuonna 1929 Viipurin maalaiskunnan Talissa, johon agronomi Hannes Seppälä perusti ensimmäisen tehtaansa Maataloustuottajain palvelun nimissä. Neljä vuotta myöhemmin Seppälä perusti Hämeen Peruna Oy:n Hämeenlinnaan ja vuonna 1934 Pohjanmaan Perunan Seinäjoelle ja Lounais- Suomen Perunan Turun Räntämäkeen.

Kokemäelle perustettiin Satakunnan Peruna Oy 15.1.1942, ja tässäkin yhtiössä pääomistus oli Seppälällä. Kokemäen tehtaan ensimmäinen käyntikausi oli saman vuoden syksyllä, mutta tehtaan rakentaminen on aloitettu jo vuonna 1941.

Turun, Seinäjoen ja Hämeen­linnan tehtaat lopettivat peruna­tärkkelyksen valmistuksen 1970-luvun alussa. Kokemäellä toiminta jatkuu, ja tänä vuonna tulee täyteen 80 vuotta tehtaan historiassa.

Nykyisin Finnamyl Oy:n nimellä toimiva tehdas onkin vanhin nykyisistä tehtaista. Alkuvuosina oltiin varsin vaatimattomissa valmistusmäärissä, koska elettiin sotavuosia ja perunajauhoa käytettiin vain elintarvikkeeksi. Satakunnan hietamaat tuottivat perunaa hyvin ja vieressä virtaava Kokemäenjoki tarjosi osan tehtaan tarvitsemasta vedestä. Satakunnan Perunan nimellä toimittiin vuoteen 1969 asti, jolloin yhtiö fuusioitiin Hämeen Peruna Osakeyhtiöön.

Vuosien saatossa tehtaan vastaanottamat perunamäärät kasvoivat hiljalleen, mutta merkittävä hyppäys ylöspäin tapahtui vasta 1970-luvulla. Silloin Suomessa ryhdyttiin käyttämään kotimaista perunatärkkelystä paperiteollisuudessa paperin laatua parantavana raaka-aineena.

Tärkkelystä oli käytetty paperin valmistuksessa liimana ja sidosaineena, mutta tärkkelys oli alkuun tuontitavaraa. Tärkkelyksellä saadaan aikaan paperiin ja kartonkiin lujuutta ja parannetaan paino-ominaisuuksia.

1970-luvulla aloitettiin myös järjestelmällinen perunan sopimushankinta paikallisten viljelijöiden kanssa. Tärkkelysteollisuuden rooli oli ratkaiseva myös Siemenperunakeskuksen ja Perunantutkimuslaitoksen perustamisessa.

EU-jäsenyys ei tuonutkaan perunatärkkelykselle täysin vapaata kilpailua, vaan jäsenyys aloitettiin maakohtaisen kiintiöjärjestelmän sisällä. Kiintiöt poistuvat vasta 2011.

Perunatärkkelyksen käyttö paperiteollisuuden raaka- aineena saavutti huippunsa vuonna 2000. Sen jälkeen on Suomesta purettu varsinkin painopaperin valmistuskapasiteettia. Paperiteollisuuden ja erityisesti painopaperin vähentynyt perunatärkkelyksen käyttö on ohjannut Finnamyliä siirtämään painopistettä perunatärkkelyksen vientimarkkinoille.

Ensimmäisenä vienti­markkinoita haettiin luomu­tärkkelykselle, mutta tavan­omainen tärkkelys ohitti nopeasti luomun määrät. Viennin osuus liikevaihdosta on nykyisellään jo yli 40 prosenttia.

Raision Tehtaat osti Kokemäen perunatärkkelystehtaan liiketoiminnan vuonna 1984. Siitä alkoi voimakas tehtaan kehittäminen, koska samaan aikaan Raisio osti myös Lapuan Peruna Oy:n osake-enemmistön. Lapuan Peruna viettää tänä vuonna 70-vuotissyntymäpäiviään eli juhlavuosi silläkin.

Vuonna 2004 Raisio päätti myydä koko kemianteollisuuden ja siinä mukana Finnamyl Oy:n osakekanan sveitsiäiselle Ciba Specialty Chemicalsille. Ciban kausi kesti vain neljä vuotta ja taas vaihtui omistus saksalaiseen BASF-konserniin. Nykyinen omistuspohja muodostui 2010, kun BASF myi Finnamylin osakkeet sopimusviljelijöistä, toimivasta johdosta ja muutamasta yhteistyökumppanista koostuneelle ryhmälle.

Uuden kotimaisen omistuksen aikana on investoitu merkittävästi perunatärkkelystehtaan sivutuotteiden kehittämiseen. Perunan solunesteestä erotetaan uudella teknologialla noin puolet perunan sisältämistä proteiiniyhdisteistä.

Menetelmä perustuu ­valkuaisaineiden ominaisuuteen saostua korkeassa lämpötilassa. Prosessissa proteiinin erotuksen jälkeen jäävä neste haihdutetaan väkevöidyksi lannoitejakeeksi, joka toimitetaan maatiloille pääosin prosessoinnin jälkei­senä keväänä.

Investoinnin jälkeen pystyttiin valmistamaan vain rehulaatuista perunaproteiinia, mutta nyt prosessia on kehitetty niin, että rehulaatuinen kasviproteiini pystytään puhdistamaan elintarvikelaatuiseksi. Finnamyl on jo aloittanut elintarvikeproteiinin markkinoinnin sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.

Kotimainen perunatärkkelysteollisuus ja sen sopimusviljelijät ovat kulkeneet pitkän matkan Viipurin Talista Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan perunanviljelyalueille. Toimiala on pystynyt muuttuman ajan vaatimusten mukaisesti perunajauhotehtaasta perunan kokonaan hyödyntäväksi bio­jalostajaksi.

Suomessa ryhdyttiin 1970-luvulla käyttämään kotimaista peruna­tärkkelystä paperiteollisuudessa.