Yksinkertaisesti hyvää
Vieraille tarjotaan sitä, mitä itsekin syödään ja mistä pidetään.23.9.201902:00
Vastapaistettua, tuoksuvaa leipää, päälle voita ja reilua savukinkkua sekä tujaus vodkaa – siinä yrittäjä Indrek Elhin menestysresepti, jonka perässä hän uskoo ihmisten ajavan kolmesataa kilometriä Tallinnasta Viron takamaille Võruun.
No, ehkä houkuttimena on vähän jotain muutakin, kuten luontoretkeilyä tai vain maaseudun rauhasta nauttimista, mutta ajatus on kuitenkin se, että ihmiset pitävät aidoista, yksinkertaisista asioista ja ovat valmiita maksamaan niistä.
Osallistuin elokuussa retkelle Võruun, joka on valittu Viron tämän vuoden kulinaarimaakunnaksi. Kaakkois-Virossa sijaitseva Võru on vähän kuin meidän Kainuu: kaukana kasvukeskuksista, maisema metsäistä ja kumpuilevaa, pieniä tiloja ja syrjäisiä kyliä. Kaunista.
Võrulaiset ovat ylpeitä ruuastaan. Sitä tarjotaan vieraille runsaasti, ettei vain jäisi käsitystä, että täällä ollaan köyhiä, vaikka oikeasti oltaisiinkin.
Võrussa on omille elintarvikkeille oma merkkikin, Uma mekk eli Oma maku, joka on vähän kuin meidän Maakuntien Parhaat -merkki. Sen saa, jos tuotteen raaka-aineista vähintään puolet on paikallista ja raati tuotteen hyväksyy.
Uma mekk -merkin on saanut yli 220 elintarviketta ja noin sata yritystä ruokalistoilleen.
Millaista võrulainen ruoka sitten on?
Äitien ja mummojen tekemään ruokaa, vastaavat võrulaiset. Sitä mitä täällä on aina osattu tehdä.
Siis sitä, jota lähes kaikki pohjimmiltaan rakastavat. Raaka-aineet tulevat pieniltä, paikallisilta tuottajilta tai jopa omasta puutarhasta. Ne ovat sesongin mukaisia. Kesällä ja syksyllä tuoretta, talven varalle kuivataan, käytetään, suolataan ja säilötään.
Annokset ovat reiluja, ilman turhia kikkailuja. Maut ovat tuttuja ja kohdillaan ja vatsa tulee taatusti täyteen.
Vieraille tarjotaan sitä, mitä itsekin syödään ja mistä pidetään. Ruuan ei tarvitse olla kallista, kunhan se on maukasta.
Võrulaisten suurta herkkua on savustettu porsaanliha. Ja erityisesti savusaunassa savustettu. Ovatpa võrulaiset onnistuneet saamaan savusaunan Unescon kulttuuriperintölistalle.
Rasvaa tirisevää porsaankylkeä veistellään lautaselle tai leivän päälle ja huuhdellaan se alas paikallisella oluella tai marjamehulla. Vodkaryyppykin voi kuulua asiaan, tai paikallinen pontikka.
Kotijuustoa, soir, tehtiin alun perin erityisesti Setomaalla, mutta myös Võrussa, ja sille haetaan parhaillaan EU:n alkuperämerkintää. Elokuussa võrulaiset tekivät Võrun linnan juhliin 106 kiloa painavan juuston, johon tuli 120 kiloa rahkaa ja lisäksi munia, voita ja kuminaa.
Muita Võrulle tyypillisiä raaka-aineita ovat tyrni, hamppu ja linssit, joita käytetään ruuissa ja leivonnaisissa.
Võru sijaitsee Venäjän ja Latvian rajalla. Kaalia on pöydässä muodossa jos toisessa ja tilli on varsinkin kesällä yleinen mauste niin kaali- kuin kurkkusalaatissa tai vaikka lihakeitossa.
Tarjotusta ruuasta ei pidä kieltäytyä ja vieraan tulee muistaa, että on kohteliasta syödä lautanen tyhjäksi. Paikallinen sanonta näet sanoo, että jos kaikki on syöty, niin seuraavana päivänä on luvassa kaunis sää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
