Rakkauden lisäksi löytyi vapaus
Frederic Baduel puhuu pojilleen ranskaa. Hän hoitaa parivuotiasta Matiasta kotona.Frederic Baduel muutti Ranskasta Suomeen naisen perässä. Rakkauden lisäksi hän löysi vapauden.
Ranskalainen Frederic Baduel isännöi Koskelan tilaa Enonkosken Simanalassa yhdessä Hanna-vaimonsa kanssa. Savoon hänet toi – mikäpä muu kuin rakastuminen suomalaiseen naiseen.
Frederic ei tiennyt Suomesta mitään ennen kuin tapasi Hannan vuonna 1998. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, kun Hanna tuli Pariisiin tapaamaan ystävätärtään, jonka mies oli Fredin kaveri.
”Rakkautta iski! Hanna palasi Suomeen ja alkoi pitkä viestintäkausi”, Fredi kertoo hyvällä suomenkielellä.
Frederic tuli käymään Suomessa syksyn pimeimpään ja sateisimpaan aikaan. ”En katsonut yhtään maisemaa, tulin vain sinun takia. Olin sokeutunut rakkaudesta, ihan sama, mikä sää”, mies hymyilee vaimolleen keittiön pöydän ääressä. Perheen kuopus, parivuotias Matias, tuo isälle palapelin koottavaksi. Kahdeksanvuotias Felix on koulussa.
Suhteen alussa Hanna muutti Fredericin luo Pariisiin. Hänelle tuli kuitenkin koti-ikävä ja Fredikin kaipasi vaihtelua, joten neljän vuoden kuluttua pariskunta muutti Suomeen, Savonlinnaan. Oli vuosi 2003.
Kielitaito kaiken perusta
Frederic Baduel oli opiskellut Pariisissa teatterialaa ja tehnyt monenlaisia töitä. Hän ymmärsi, että sopeutuakseen Suomeen hänen on oltava mahdollisimman paljon tekemisissä suomalaisten kanssa, jotta oppisi kieltä ja elämää täällä.
Savonlinnassa ei ollut tehokasta kielikurssia, sillä suurin osa maahanmuuttajista oli venäläisiä. Fredi ei myöskään löytänyt töitä, joten hän päätti lähteä Helsinkiin.
Helsingissä hän suoritti kolmessa kuukaudessa kielitutkinnon ja sai töitä teatterin lavastemiehenä. Hanna muutti Helsinkiin puolentoista vuoden päästä. Perhe alkoi odottaa vauvaa.
”Hanna jäi äitiyslomalle, ja me kaipasimme maalle. Helsinki tuntui Pariisiin verrattuna tylsältä. Halusimme asua joko ihan ydinkeskustassa, mikä oli meille liian kallista, tai ihan maalla”, Fredi selvittää.
Hannan kotitila tarvitsi jatkajaa – siis miksipä ei siirryttäisi Enonkoskelle?
Kaiken oppii, kun haluaa
Fredi oli jo Helsingissä opettanut ranskaa yksityiskoulussa. Savonlinnasta hän sai pian tuntiopettajan hommia kansalaisopistossa.
Suomen kielikin alkoi sujua. ”Minusta ei ole yhtään vaikea oppia kieli, kun vain haluaa ja on tarve”, mies lausuu. Työnsaantikaan ei ole tuottanut vaikeuksia.
”Mutta piti oppia vielä enemmän. Maalla asuminen oli tuntematon alue minulle. Hain eräopaskoulutukseen Varpalan metsäkouluun. Opettaja oli oikein savolainen. Piti tehdä hirveästi töitä, että pysyin kärryssä. Koulu on suomalaisellekin aika vaativa”, Frederic myöntää.
Sukupolvenvaihdosta ennen Hanna opiskeli maaseutuyrittäjätutkinnon, ja pariskunta pyörittää nyt pienimuotoista maatilamatkailua peltoviljelyn ja metsänhoidon lisäksi.
”Ihan mukavia hommia. En olisi tullut tänne, jos en haluaisi tehdä niitä. Yrittäjyys sopii minulle, saan olla itseni pomo”, Fredi tuumaa.
Hanna työskentelee Savonlinnassa fysioterapeuttina. Fredi hoitaa Matiasta ja maatilaa ja käy pitämässä muutaman ranskantunnin viikossa Linnala-opistossa.
Pari vuotta sitten Fredi suoritti lisäksi Suomen opasliiton matkailuoppaan peruskurssin Savonlinnassa ja on ollut opastoiminnassa mukana.
Jokamiehenoikeus ihastuttaa
Frederic Baduel ei kaipaa Ranskasta mitään, ei edes ranskalaista ruokaa.
”Olen halunnut muuttaa Suomeen. En voi ajatella, että otan matkalaukkuuni Ranskan ruokakulttuurin ja muita Ranskan juttuja. Tulin tyhjänä ja otan vastaan, mitä Suomi tarjoo mulle. Ajattelen kuin suomalaiset, ajan kuin suomalaiset, maksan veroja saman verran kuin suomalaiset.”
Fredi huomauttaa, että jos Suomi ei olisi tehnyt häntä onnelliseksi, hän olisi muuttanut pois. Hän tarkentaa, että Savonlinnan maaseutu on tehnyt hänet onnelliseksi.
”Ranskassa kaipasin hirveästi vettä. Kesät ovat siellä hirmu kuumia. Jos on rannalla ja menee uimaan, on sama kuin olisi kymmenen ihmistä kylpyammeessa. Täällä huomasin heti, että on paljon vettä ja sinne voi hypätä”, Fredi hymyilee.
Syksyisin Fredin vanhemmat tulevat Suomeen sienestämään. Ranskassa sitä ei voi tehdä, jos ei omista maata. ”Omistaja saattaa suuttua, jos poikkeat tieltä. Ei voi kävellä vapaasti metsissä ja niityillä.”
Fredi iloitsee, että Suomessa hän löysi rakkauden lisäksi vapauden liikkua.
”Jokamiehenoikeus on iso rikkaus.”
RIITTA MUSTONEN
Fredericin kolme parasta asiaa Suomessa:
1. Suomalaisten sovitteleva luonne. Suomalainen osaa kuunnella, vaikka on eri mieltä. Ei tulistu heti niin kuin eteläeurooppalainen.
2. Jokamiehenoikeus. Suomessa on tilaa ja sitä saa käyttää.
3. Vaihtelevat vuodenajat, jolloin aina on tekemistä. Ranskassa on talvella koleaa ja kosteaa, kesällä epämiellyttävän kuumaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
