Turve on huolto- varmuuden kivijalka

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti yhdessä päivässä esille Suomen energiatuotannon haavoittuvuuden. Venäjältä tulee Suomen käyttämästä energiasta yli 60 prosenttia, ja käytännössä olemme itse raken­taneet tämän riippuvuuden riskit unohtaen.

Tilanne on Suomen kannalta vaikea ja kaipaa nopeita päätöksiä heti.

Ilmastopolitiikan huumassa tehtiin päätös turpeen alasajosta. Vaikka päätöksen vaaroista varoitettiin hyvin monelta taholta etukäteen, päätös syntyi kovan julkisuuden paineen takia. Turpeen puolustajia pidettiin ilmanpilaajina, mikä lienee meidän aikamme pahin synti.

Sota Ukrainassa vaarantaa Venäjältä tulevan energian saannin. Tälläkin hetkellä lämpövoimaloissa palaa miljoonia motteja koimaista kuitupuuta, jonka pitäisi mennä jalostukseen sellutehtaille ja edelleen jatkojalostukseen.

Näin menetetään jokaiselta motilta lähes 300 euroa kansantalouden kasvua koko ajan kiihtyvällä vauhdilla.

Hallitusohjelmassa sovituista ainespuun polton kielloista yksikään ministeri ei ole uskaltanut sanoa mitään. Vaarassa on myös, että hakkeen tuonnin lisäksi loppuu sähkön, maakaasun ja kivihiilen tuonti. Silloin ollaan jo kansallisesti suurissa vaikeuksissa.

Onneksi meillä on myös mahdollisuuksia. Sähkön ja lämmön tuottamiseen on meillä valmiiksi rakennettu tuotantokoneisto. Turpeen nostaminen on käynnistettävä välittömästi tehtävillä hallituksen päätöksillä.

Näin koneurakoitsijat pääsevät valmistelemaan koneitaan tuotantokuntoon jo nyt kesää varten.

Turvekentät ovat edelleen nostokunnossa ja ammattitaito tallella. Turvekoneiden romuttamista koskeva laki on kumottava, ja Suomeen pitää laatia selvä suunnitelma kotimaisen energian merkittävästä lisäämisestä. Poliittisen johdon on tehtävä aloite, jotta turve poistetaan päästökaupan listoilta.

Suomella on oikeus turvata kansansa hyvinvointi. Turve on lähienergiaa parhaasta päästä.