Karoliina Niemi: Maalaisjärki käteen pesintäaikaisissa hakkuissa

Hakkuu käynnissä. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki Luukkonen

Mielipide|Politiikka

15.6.202606:00

Kolumni

Karoliina Niemi

Useimpien lintulajien pesintä ajoittuu Suomessa huhtikuun puolivälistä heinäkuulle, pohjoisessa hieman myöhempään. Metsien käsittelyssä pesintä on otettu huomioon monin eri tavoin, ja lainsäädännön lisäksi hyvänä ohjeistuksena on toiminut Metsätehon Metsänkäsittely ja linnusto -opas. Se julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2002, ja sitä on muokattu useamman kerran uuden tiedon myötä.

Ohjeistuksella on osaltaan vastattu EU:n lintudirektiivin tavoitteeseen suojella kaikkia Euroopassa luonnonvaraisina eläviä lintulajeja.

Yli 40 vuotta voimassa ollut direktiivi sai kuitenkin aivan uuden luonteen, kun EU:n tuomioistuin antoi ennakkopäätöksen pesintäaikaisista hakkuista Virossa. Se nosti esiin kysymyksen hakkuiden ja muun metsänhoidon vaikutuksista lintujen elinoloihin ja pesintään. Samalla muun muassa rakentamisen, autoilun tai kissojen aiheuttamat vahingot linnuille jäivät taka-alalle.

Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö reagoivat Viroa koskevaan päätökseen nopeasti: alkoi kiivas lain valmistelu, oli tarve tehdä muutoksia sekä metsä- että luonnonsuojelulakiin. Tavoitteena oli viedä metsätaloudessa laajasti käytössä olevat ohjeistukset lainsäädäntöön: ennakkotoimet kaikilla kohteilla, hakkuiden ulkopuolelle jätettävät kohteet kiihkeimpänä pesintäaikana sekä toimet hakkuiden ja metsänhoidon yhteydessä.

Matkan varrella tuli joiltakin tahoilta toiveita totaalisesta hakkuukiellosta pesintäaikaan. Koneiden seisahtuminen kaikissa metsissä kolmeksi kuukaudeksi, pahimmillaan suoraan kelirikkoajan jatkoksi, olisi nuijinut metsäsektoria ja puuta jalostavaa teollisuutta rankalla kädellä. Onneksi siltä vältyttiin.

Lopulta kolmen kuukauden hakkuukielto tuli 10 metrin vyöhykkeelle rantametsiin sekä korpimetsiin ja reheviin lehtipuuvaltaisiin metsiin, joiden pinta-ala on yli puoli hehtaaria. Lisäksi kaikki pystylahopuu, kolopuut ja edellisen sukupolven järeät haavat tulee jättää kaikkiin metsiin tuona kolmen kuukauden aikana. Ennakkovalmisteluita ja pesien turvaamista edellytetään niin metsänhoitotöissä kuin hakkuissa.

Metsälain muutos astui voimaan 1. kesäkuuta.

Uusien vaatimusten noudattaminen ei tapahdu noin vain nappia painamalla. Siksi ennakkovalmisteluita on tehty useamman kuukauden ajan. Metsäasiantuntijat ovat arvioineet jo varannossa olevia kohteita uudelleen ja tarkastaneet uusia kohteita entistä tarkemmalla silmällä. Rajauksia on nyt tehty ja kriittisten kohteiden hakkuita on siirretty syksymmälle. Yrittäjiä on ohjeistettu. Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei tosiaankaan ole.

Uudet säädökset turvaavat lintujen pesintää ja samalla säilyttävät metsäsektorin kilpailukykyä, kiitos siitä valmistelijoille. Suomi on vastannut EU:n vaateisiin esimerkillisesti. Lain käytännön toimeenpanossa on vielä monta kiemuraa, ja kysymyksiä nousee esiin jatkuvasti. Ylitulkintaan ei ole nyt syytä. Siispä maalaisjärki käteen toimeenpanossa.

Kolumnin kirjoittaja on Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja.