Kauan eläköön radio!

Raikaako radio...?

Kyllä raikaa, kiitos kysymästä! Navetalla soi yleensä Radio Suomi: aamulla valtakunnalliset uutiset ja pehmeää herättelyä, sitten alueellisia kuulumisia. Lypsyn aikana täytyy tyytyä seinällä karjahtelevaan neljän kaiuttimen viritykseen, mutta kun ei enää tarvitse tarkkailla työn sihahduksia, voi laittaa peltorit korville ja uppoutua paremmin radiotarjontaan.

Parren siivous, vasikan karsinan kuivitus tai rehunjako pienkuormaajalla sujuvat kuin huomaamatta, kun laulan mukana iskelmissä tai syvennyn pakinan tai kuunnelman maailmaan.

Hauskoja tilanteita syntyy toisinaan... Kun lauloin paatoksella Suomi-iskelmää pelkkien korvalappujen varassa ja appi kurkisti navetan puolelle, laulu katkesi kuin seinään, ainakin kunnes hän oli taas mennyt. Kun liottelin vesiletkulla vasikankarsinoita ja samalla kuuntelin runoraatia, jossa aiheena olivat kuolemaa käsittelevät runot, kyyneleet vain valuivat poskilla, kunnes alkoi naurattaa oma parku. Minkähänlaiset ilmeet olisi kotiväellä olleet, kun olisivat kyselleet, mikä minua vaivaa? ”No kun Snellmanin Anjan koira on kuollut”, olisin kertonut ääni väristen.

Joihinkin sunnuntaiaamun kuunnelmiin olen suorastaan uponnut: Täällä Pohjantähden alla, Ihmisen osa. Olen jopa viivytellyt navetalla saadakseni kuunnella nämä rauhassa, vaikka vatsa on jo kurninut kohti aamukahvia.

Tämä oli vain pieni otos radiosuhteestani. Autossa kuuntelen yleensä YleX:ää tai joskus Novaa, Voicea tai NRJ:tä. Ja joulun aikaan tietysti netin kautta jouluradiota.

Ihmisen tulisi kuunnella jotakin myös ns. mukavuusalueensa ulkopuolelta. Se kun tuppaa avartamaan maailmankuvaa.

Riikka

Että kuunnellaanko radiota? Minä ainakin aloitan aamuni maakuntaradion kanssa samaan aikaan. Radio on helppo kaveri päivän askareissa, uuneja lämmitellessä, ruokaa laitellessa tai vaikkapa kangaspuiden äärellä istuessa. Monta vuotta Etelä-Karjalan radiostamme tuli aamuvisa, joka piti kuunnella joka aamu. Meillä oli veljen kanssa kilpa siitä, kumpi arvaa ensimmäisen soittajan vastauksen. Mukavaa viihdettä. Ikävä kyllä, sekin lopetettiin.

Puiden keskellä asuvana Metsäradio pitää aina kuunnella. Mukavia toimittajaääniä siinä kyllä kaipaa.

Uutiset tulee kuultua päivän mittaan niin usein, ettei niitä tarvitse illalla enää tv:stä katsoa. Musiikki on kyllä mennyt pelkäksi lällätykseksi. Näin vanhemmiten on kai huumorin kukkakin alkanut lakastua, kun viihdekään ei oikein pure.

Radio on kyllä paikkansa ansainnut, kun nuo tv-ohjelmatkin on sitä mitä on. Siis: kauan eläköön radio!

Leena Niemeläinen, Äitsaari

Minulla radio on auki ainakin 7 tuntia päivässä ja kuuntelen koko sen ajan, sillä päässäni on kuulosuojainradio tehdessäni töitä.

Olen varmaan täysin riippuvainen siitä, sillä jos patterit on loppu eikä mistään löydy uusia, otan vaikka telkkarin kapulasta vanhat käyttöön.

Mieluiten kuuntelen kaikki urheiluohjelmat, seuraavana on paikallisuutiset ja sitten kaikki radioteatterin ohjelmat. Myös kevyt musiikki on korkealla listalla. Mieluisin kanava on Radio Suomi.

Ihastuin suuresti ajatukseen, että kaikki urheilu siirtyy Puheelle. Sitten ei tarvitse kuunnella uutisia eikä merisäitä jännittävillä urheiluhetkillä. Mutta voi! Kun Itä-Suomessa tai ainakaan meidän navettaan ei kuulu Puhe kunnolla. Lypsyllä on mukava kuunnella lätkää ja hyviä selostajia, kuten Jari Haapala ja Osku Laukkanen.

Joskus kaipaan enemmän musiikkia. Enää ei ole sellaista jokamiehen listaa. Aina on näitä interaktiivisia puheohjelmia. Soita ja juttele turhanpäiväisiä. Puhelinlankojakaan en viitsi enää kuunnella. Puhejaarituksia enemmän kuin musiikkia. Tarja Närhellä on mukavia ohjelmia.

Tuulikki Pakarinen

Meillä on Kainuun radion kanava soinut navetassa jo 25 vuotta, päivällä ja yöllä, lehmät ovat tykänneet, eivät ole säikkyjä. Viides radio on navetassa tällä hetkellä raikaamassa.

Kun tulen navetasta aamulla, napsautan heti radion päälle. Kuuntelen Metsäradiota, Naisteniltaa, Puhelinlangat laulaa, Ben Furmania, kaikkia keskusteluohjelmia, Luontoiltaa.

Anne Kemppainen, Karhuvaara

Olen sikatilan emäntä ja täysin suomenkielinen. Kuuntelen sikalassa työskennellessäni ruotsinkielistä radiokanavaa radiokuulosuojainten kautta. Kaikki alkoi pari vuotta sitten, kun huomasin, että vanha Peltorit-radio toimi vielä. Vaihtelin kanavia ja kohdalle osui ruotsinkielinen Yle Radio Vega Österbotten. Aloin kuunnella Vegaa enkä ymmärtänyt juuri mitään! Sisuunnuin ja ajattelin, että jonain päivänä vielä ymmärrän. ”Kuunteluharjoituksia” on kaikkina työpäivinä ja nyt ruotsin kuullunymmärtäminen sujuu varsin mukavasti.

Kaksiosaisen työpäivän aikana kuuntelen monet uutiset, säätiedotukset, asia- ja musiikkiohjelmat. Kyse on jonkinlaisesta itselle näyttämisestä, että pystyy palauttamaan mieleen aiemmin oppimaansa ja oppimaan lisää. Edistyminen on hunajaa itsetunnolle, kuunnellessa tulee ”aivojumppaa” ja varsinainen sikalatyökin sujuu mukavammin. Huvi ja hyöty samassa paketissa!

Marja-Elina Karhunen, Alajärvi

Minulle on tullut tavaksi lypsyllä ollessa kuunnella Iskelmäradiota, samalla kanavalla kuuluu RadioRex täällä Pohjois-Karjalassa. Iltalypsyn aikaan tulee sopivasti uutislähetys sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Pysyn ajan tasalla päivän tapahtumista.

Kaikkein paras ohjelma tulee lauantain iltalypsyllä, nimittäin lauantaitanssit. Siinä soitellaan ihmisten toiveita, tanssittavia sellaisia. On mukava laulella kaihoisia tangoja ja rempseitä valsseja lehmien pidellessä korviaan.Työskennellessäni kuuntelisinkin kaikkein mieluiten kotimaista iskelmämusiikkia.

Autossa kuuluu Radio Suomi ja Pohjois-Karjalan radio. Sopivassa suhteessa puhetta ja musiikkia. Kun nuoriso on kyydissä, vaihtuu kanava useimmiten YleX:lle. Perjantai-iltana Puhelinlangat laulaa on mukavaa kuunneltavaa.

Tarja Hakkarainen, Nurmes

Kuuntelen radiota aina kun se on mahdollista: navetassa, keittiössä ja autossa. Useimmiten kuuntelen Ylen Radio 1 ja sieltä uutiset, ajankohtais- ja musiikkiohjelmat, välillä myös maakuntaradiota.

Suosikkijuontajani on Risto Nordell ja hänen musiikkiohjelmansa. Mielenkiintoisia juontajia nimensä perusteella ovat olleet Hellevi Härkönen ja Marketta Sonninen. Ainakin sunnuntaiaamuna navetassa näiden juontajien nimen kuuleminen saa hymyn huulille. Timo Teräsvuorella on myös pehmeän lempeä ääni.

Television ohjelmien huononnuttua ja toistojen lisäännyttyä on radiosta tullut mieluisampi kuunneltava.

Merja Ylitalo

Olen 62-vuotias eläkeläisbiologi. Radio avaa päiväni, koska Yle2 on herätyskelloni. Se soi aamuisin tunnin, ja sen jälkeen jatkan aamupalan aikaan keittiön radiosta samaa kanavaa. Sunnuntaiaamuisin kuuntelen Yle1:n kirkonmenot.

Harrastetöissäni käytän kuulosuojainradiota aina, 8-10 tuntia päivässä.

Mieliohjelmia: Päivä tunnissa, ajankohtaisohjelmat ja kaikki Oulun paikallisradiolähetykset. Ohjelmat, joihin yleisö soittaa: Puhelinlangat laulaa, Levylautakunta. Taustapeili on kaikkein mielenkiintoisin ohjelma. Metsäradio, edelleenkin hyvä. Samoin luontoilta ja paikallisen luontohetki.

Inhokkejani: urheilut, Levynpyörittäjän kylä, Entisten nuorten sävellahja.

Automatkalla kuuntelen usein Pookia. Jos siinä sattuu olemaan toivekonsertti, sitä juontaa suosikkini Pate. Ajaessakin joutuu nauramaan silmät vesissä.

Myös hengellistä musiikkia tai seuroja tulee kuunneltua Pookista. Paras Pookin ohjelma on Puotipuksut -osto- ja myyntiohjelma.

Timo Pakonen, Utajärvi

Kyllä radio raikaa lypsyn aikana Ylen kanavalta. Aamulla radio avataan heti navetoinnin aluksi klo 5.30 jälkeen. Uutiset ja sää ovat mielenkiintoisimmat heti aamusta ja klo 6.30 jälkeen alkaa alueradio. Meillä onneksi kuuluu Lapin radio, vaikka ei ihan Lapissa asutakaan. Sitä kuunnellaan kahdeksaan saakka, muina aikoina satunnaisemmin, AKK tulee kuunneltua kyllä usein.

Parasta ovat hyvät juontajat. Asiat esitellään mukavassa hengessä leppoisasti. Ehdoton suosikkijuontaja on Hillevi Antikainen, hänellä on miellyttävä, luottamusta herättävä ja turvallinen ääni. Tulee tunne, että maailma makaa mallillaan, kun hän on äänessä. Sisällöltäänkin ohjelmat ovat hyviä.

Virpi Holappa

Radio raikaa navetalla, traktorissa, Peltor-kuulokkeista vanhan traktorin pukilla istuessa ja ruohonleikkurilla ajaessa. Peltorit tuo suojan ja radio ohjelman. Yleensä kanava Yle Lappi, automatkoilla voi olla jokin muu. Pirteä toimittaja on Piia Tuukkanen.

Timo Sarajärvi

Radio raikaa niin autotallissa kuin usein pihalla puutarha- tai lumitöitä tehdessä. Lähinnä kuuntelussa on Yle 1. Sieltä paljon musiikkiohjelmia, pois luettuna rock ja jazz. Myös asiaohjelmia: Aristoteleen kantapää, Radiaattori, Radiolääkäri, Uudet äänitteet, Välilevyjä, Sävel on vapaa, Radiopersoona jne.

Yksi suosituimmista juontajista on Risto Nordell. Hän on asiallinen ja samalla myös huumorintajuinen. Ei rienaa uskontoa, vaan suhtautuu asiallisesti ja kuulijoiden vakaumusta loukkaamatta, kuuluipa kuulija mihin uskontoon tahansa. Eikä yritä saada suosiota seksuaalissävytteisillä tai muutoin kaksimielisillä sivuhuomautuksilla.

Matti Mätäsaho

Autossa on aina päällä Yle 1. Sama kanava on keittiössäkin auki aina, kun olen kotona. Paitsi en siedä siinä joitain ääniä ja puhevikaisia. Esimerkiksi Kultakuume-ohjelmassa on ärsyttävä alku- ja loppusoitto. Jos juontaja leiskauttelee kaunista suomen kieltä painottaen jotenkin itsekeskeisesti, en voi kuunnella ohjelmaa. Asiayhteys katoaa, jos painotetaan epäaidosti. On myös rasittavia ääniä ja ärrän korostusta, jolloin radio lentää kanavalle Radio Suomi tai Yle X.

Aina kuuntelen Lauantain toivotut levyt, aamu- ja iltahartaudet ja hartaat sävelet ainakin maanantai-iltana. Paitsi jos on lässytystä hartauksissa ja jos ne muistuttavat enemmän matkakertomuksia tai otteita päiväkirjasta, käännän äkkiä kanavan Yle X, ja rehellinen rocken roll alkaa raikaamaan. Kuuntelisin aina jumalanpalveluksen, mutta jos lässytetään epäoleellisia, alan kuunnella Radio Suomesta Tähtisumua tai Pop eilen ja toissapäivänä tai Nostalgian nälkään. Se kaikki on aidompaa elämää kuin tekopyhä ja epäoleellinen Jumalan sanan saarnaamisen yritelmä.

Mieheni kanssa kuuntelemme aina Esa Kuloniemen Bluesministerin ja Kantritohtorin Radio Suomesta. Usein myös Yöhitaat. Siellä on vain liikaa ärsyttävää Suomi-iskelmää.

En osaa olla kotona, ellen laita heti radiota auki. Harmittaa nukkua yöt, kun silloin tulisi hyvää klassista ja uusintoja esimerkiksi Esa Kuloniemeltä. Pidämme valtavasti miesäänestä juontajana. Kalle Haatanen ja Tuomas Enbuske ja ketä muita niitä vielä on, tosi asiallisia ja hyviä haastatteluja ja tietoa elämästä. Meillä ei ole televisiota.

Leena Valkeus

Meillä on 80 lypsävää navetassa ja radio on tärkeä. Musiikki rytmittää mukavasti muuten niin monotonista lypsytyötä aamuin illoin. Aamulypsylle mennään kello 5 ja siinä pari tuntia lypsiskellään Nova seuranamme. Minna Kuukka on mielestäni paras juontaja ja Novan musiikki on sopivan vaihtelevaa.

Joskus sumuisella säällä tuppaa radiokanavat kadota. Silloin ottaa pannuun. Epätoivoisesti yrittää löytää edes jotain kuuluvaa. Suomipoppikin menettelee, mutta pari kertaa isäntä on laittanut Rockradion päälle. Pari biisiä olen pystynyt kuuntelemaan ja pakko oli sammuttaa. Sieltä tuli aggressiivista ja hermoja kiristävää musiikkia, ainakin sillä erää.

Iltalypsy alkaa kello 16 ja jälleen radio napsautetaan päälle. Toisinaan radio on päällä koko päivän ja raikaa koko navetassa. Lehmät pitävät siitä ja se rauhoittaa ja luo miellyttävän tunnelman.

Kaija Pirttilä, Somero

Meillä raikaa radio navetassa, laitan sen aina ensi töikseni päälle. Kuunnellaan Iskelmää, erityisesti tykkään aamuvirkkulasta ja sen juontajista Timo Virkkulasta ja Annamari Raaskasta. Hommat hoituu melkein huomaamatta, kun on mukavaa kuunneltavaa. En osaisi olla navetalla ilman radiota, niin tärkeä se on minulle.

Pirjo Romppanen, Numminen

Tuttu radioääni on kuin ystävä, jonka kanssa on mukava tehdä päivän hommia. Tuntee tyylin, tunnistaa huumorin ja tuntee olevansa osa omaa paikkakuntaa. Eron huomaa, kun matkustaa toiseen maakuntaan. Radioääni on vieras ja asiatkin outoja. Kiitos Ylelle alueradioista! Pitäkää ne.

Kuuntelija Uudeltamaalta