Lepälle sulka hattuun

Mielipide

29.9.201702:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Suomalaista talonpoikaa ei ole hyvillä uutisilla hellitty. Vielä keväällä toiveissa ollut viljelijätulon nousukin näyttää nuukahtavan sateisen ja kylmän kesän aiheuttamaan satotappioon. Pientä lohtua toi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.), joka sai kun saikin ruokaketjun reiluuttamisen liikkeelle hallituksessa.

Vaikka työryhmän asettaminen pohtimaan ruoka-asiamiehen tehtävää ja alan erityislainsäädäntöä ei kuulosta kovin dynaamiselta, Lepän aikaansaannosta ei kannata vähätellä. Hän on hankkinut aloitteelle sekä kokoomuksen että sinisen ryhmän tuen.

Jos osastopäällikkö Minna-Mari Kailan johtaman työryhmän aikataulu pitää, ruoka-asiamies aloittaa toimessaan runsaan vuoden kuluttua. Lainsäädäntöhankkeissa aikajänne on kohtuullinen.

Leppä itse on jo kansanedustaja-aikanaan puhunut elintarvikeketjun toimintaa valvovan asiamiehen puolesta. Myös maa- ja metsätaloustuottajain etujärjestö MTK ja erityisesti sen puheenjohtaja Juha Marttila ovat vaatineet kaupalle vahvaa valvojaa.

Toki ministerin aloite on vielä raakile. Työryhmään on tulossa edustus MTK:n ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön lisäksi elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan sekä majoitus- ja ravintola-alan etujärjestöistä. Varsinkin kauppa on suhtautunut ruoka-asiamiehen tehtävään kriittisesti.

Eikä ihme.

Maaseudun Tulevaisuus on tehnyt useita selvityksiä koko ketjun toimivuudesta. Laajasti suomalaiseen mediaan levisi selvitys (MT 14.8.), jossa monet keskeiset suomalaiset elintarvikeyritykset moittivat kauppaa ehtojen sanelusta. Selväksi tuli myös, ettei kukaan tohdi ääneen arvostella ruokaketjun pelisääntöjä. Myös enemmistö suomalaisista katsoi kaupan käyttävän vahvaa asemaansa väärin (MT 8.9).

Paljon vahvempaa tukea maa- ja metsätalousministeriö ei hankkeelleen voi saada, erityisesti, kun myös EU:ssa on herätty hillitsemään kaupan vaikutusvaltaa.

Erityisen kriittisesti ministeriön hankkeeseen ja myös MT:n selvityksiin on suhtautunut Päivittäistavarakauppa ry. Nyt sen toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo lähtevänsä työryhmään avoimin mielin.

Luoto myös myöntää, että ketjussa on erityisesti alkutuotannon suhteen ongelmia (MT 26.9). Silti kaupan etujärjestö ei kovin myönteisesti hankkeeseen suhtaudu. Tosin sen jäsenyritykset ovat olleet halukkaita epäkohtia selvittämään.

Myös elintarviketeollisuuden etujärjestö ETL on tähän asti suhtautunut Lepän hankkeeseen varauksellisesti. Siitäkin huolimatta, että sen jäsenyritykset ovat ongelmista indikoineet. Nähtäväksi jää, kuinka ETL uskaltaa nyt työryhmässä kaupan asemaa arvioida.

Heikoimmilla ruokaketjussa on kuitenkin tuottaja. Kuvaavaa on, että esimerkiksi ruisleivän hinnasta maanviljelijän osuus on kolme prosenttia! Maidostakin tuottajan osuus jää alle 40 prosentin. (MT 22.9.).

Kotimaisen elintarviketeollisuuden on pystyttävä parantamaan neuvotteluasemaansa kaupan kanssa. Myös suomalaisen ruuan vienti parantaa koko ketjun tilannetta. Silti Lepän hankkeelle on tilausta. Ministerillä on nyt yksi sulka hatussa. Kun lakiesitykset ovat valmiita, niitä saattaa tulla päähineeseen lisää. Tilaa siinä on yhä.