Tutkimustuloksista pitää kertoa

Hannes Mäntyranta kritisoi Suomen Luontoon kirjoittamaani blogitekstiä kolumnissaan ”Tiedeyhteisö ei keskustele” (MT 13.10.2017).

Mäntyranta väitti, että vain tietyt tutkijat kelpaavat Suomen Luonnon asiantuntijoiksi. Lehtemme ei kuitenkaan valikoi tutkijoita vaan käyttää kyseisen alan parhaita asiantuntijoita. Toiseksi blogissani mainittu asiantuntijajoukko oli poikkeuksellisen laaja, lähes 200 tutkijaa ympäri maailmaa.

Kirjoitukseni liittyi tutkijakirjeeseen, jossa vedottiin EU:n parlamenttiin metsien hiilinielujen laskentatavasta. Suomen ehdottaman linjan mukaan metsien biotalouskäyttöä ei huomioitaisi hiilidioksidipäästöissä vaikka ne pienentäisivät hiilinieluja. Valinta olisi huono, sillä hiilipäästöt syntyvät heti, kun puu poltetaan energiaksi.

Hiilen sitoutuminen takaisin metsän kasvun myötä tapahtuu sen sijaan hitaasti, ja on entisellä tasolla vasta vuosikymmenten päästä.

Ilmastonmuutos ei odottele metsien kasvua tuleville vuosikymmenille, vaan hiilidioksidipäästöt tulee minimoida nyt.

Metsäteollisuudesta huolehtiminen tuntuu nyt lyhytnäköiseltä, kun ihmiskunnan tulevaisuudessa häämöttää ennennäkemättömän suuria ongelmia.

Nyky-yhteiskunnassa tutkijoilta peräänkuulutetaan entistä parempaa viestintää ja astumista pois ”kammiosta”, minne Mäntyranta hätistelisi tutkijat takaisin.

Tutkimuksen rahoittajat, kuten Suomen Akatemia, painottavat hakemuksissaan tieteen vaikuttavuutta ja tutkimustuloksista tiedottamista entistä enemmän. Tiedottamista tarvitaan, että tuorein tieto olisi mahdollisimman pian kaikkien saatavilla.

Mäntyranta myös väittää, että tutkijat vastaavat kysymyksiin mielipiteillä. Tämä ei oman kokemukseni mukaan pidä paikkaansa.

Tutkijat seuraavat tarkasti omansa alansa uusinta tutkimusta ja jatkuvasti viittaavat muiden tekemiin tutkimuksiin, koska jokaisen tutkijan työ rakentuu olemassa olevan tiedon varaan.

Selvää on, että eri alojen tutkimustulokset tuottavat ristiriitaista tietoa. Poliitikkojen tehtäväksi jää tällöin punnita eri tutkimukset ja näkökulmat arvojensa mukaisesti, ja kantaa vastuu tehdyistä päätöksistä.