Hallitus aloittaa ennallistamisen ilman rahaa, Mykkäseltä odotetaan asiassa ihmettä

Ympäristöministeri Kai Mykkänen on paljon vartijana neuvotellessaan EU:n kanssa joustoja Suomen ennallistamisohjelmaan. Kuva: Reijo Haukia

Mielipide|Politiikka

28.6.202406:30

Kolumni

Jouni Kemppainen

Kohta se alkaa. Euroopan unionin ennallistamisasetus astuu voimaan muutaman viikon kuluttua. Mitä sitten tapahtuu, onkin jo vaikeampi kysymys.

Esitystä EU:ssa vastustaneen ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) tehtävää ei voi kadehtia. Onnistuminen edellyttää jo ihmettä.

Ministerineuvostossa asetusta vastaan äänestänyt Mykkänen joutuu aloittamaan valmistelut pikaisella tahdilla ja käytännössä ilman resursseja.

”Valtiolla ei ole rahaa toteuttaa tätä”, ministeri totesi suoraselkäisesti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa (MT 22.6.).

Mykkänen on kuitenkin toiveikas. Hänen mukaansa useat yritykset olisivat valmiita maksamaan ainakin osan ennallistamisesta. Miten ja kenelle, on vielä avoinna.

Maanomistajien kannattaa kuitenkin olla asiassa hereillä. Pakkolunastuksista ei tällä hetkellä kukaan puhu mitään, mutta jotenkin yksityisiäkin maanomistajia tullaan ennallistamiseen kannustamaan.

Pahimmillaan se merkitsee lisävelvoitteita ja byrokratiaa. Parhaimmillaan ennallistamisella voisi ansaita selvää rahaa.

Jälkimmäisellä tavalla koko hankkeen tulokset voisivat olla luontokadon pysäyttämisessä huomattavan tehokkaat.

Jo kesän hallitus yrittää kuitenkin kohtuullistaa Suomen urakan mahdolliseksi toteuttaa.

Syksyn aikana selviää, edellyttääkö EU jäsenmailtaan ennallistamisessa uusia toimia vai käyvätkö jo meneillään olevat hankkeet osaksi alkavaa ennallistamisohjelmaa.

Hallituksen tavoitteena on muutenkin hakea tulkintoja, joilla ennallistamistaakkaa olisi mahdollista keventää.

Samoin olennaista olisi saada selville, miten tuloksia lasketaan. Voisivatko erityisen tehokkaat toimet toisaalla vähentää vaatimuksia muualla?

Hallitus laskee paljon seuraavan EU:n komission joustokyvyn varaan. Brysselissä tiedetään, että ennallistaminen maksaa metsäiselle ja turvepeltoiselle Suomelle paljon.

Joustoilla ja tulkinnoilla loppulaskua voidaan kenties keventää huomattavasti ilman tavoitteesta tinkimistä.

Tähän Suomen hallitus nyt uskoo aloittaessaan kahden vuoden selvitystään siitä, miten Suomi aikoo ennallistamisen tehdä.

Vaikka ohjelmasta on tulossa raskas, sen tavoite on kuitenkin hyvä. Kriittisimmätkin voivat lohduttautua sillä, että markkinat edellyttävät luontokadon torjuntaa ja hiilinielujen lisäämistä joka tapauksessa.

Muun muassa UPM ilmoitti jo, ettei se osta metsää pelloksi raivattavilta alueilta (MT 25.6.). Vastaavia ilmoituksia on odotettavissa seuraavina vuosina niin meillä kuin muuallakin.

Vaikka ennallistaminen nykymuodossa tuntuu Suomelle raskaalta, siitäkin selvitään.

Huomioitavaa on, että alan etujärjestöt maa- ja metsätaloustuottajain MTK sekä Metsäteollisuus ry ovat ilmaisseet aloitteellisuuttaan asiassa.

Ympäristöministeriön kannattaa tarttua tilaisuuteen. Ilman maanomistajien rakentavaa huomioimista tämä harjoitus ei onnistu.

Heidän tuellaan myös ennallistamisen tulokset voivat olla parempia kuin nyt arvataankaan.