Malja mustaherukalle

Pasi Kiiskinen ja Virpi Rötsä-Kiiskinen uskovat, että kuohujuomat takaavat heille toimeentulon. 

Mehuasemalla puristetaan omat ja muiden marjat tiivisteeksi. 

Korkin poksahdus on osa juhlanautintoa. 

Mustaherukan kansanomaisia nimityksiä ovat myös haisuherukka, ojuke ja siestarmarja. 

Mitä tämä on? Saisinko lisää? Mistä tätä voi ostaa?

Harvoin juhlissa kysytään alkoholitonta tervetulomaljaa niin paljon, että juomat loppuvat kesken. Mutta Kuohun kanssa niin on käynyt useamman kerran.

Samppanjapullosta auki poksautettava Kuohu ei häpeä kalliimmalle kilpailijalleen. Kaunis väri, poreilu, herukanlehtien tuoksu, suussa viipyvä puolimakea, raikas maku ja alkoholittomuus ovat lyhyessä ajassa voittaneet puolelleen Suomen eturivin ravintoloitsijat.

Lehtiuohua valmistavassa Kontiomehussa Kontiolahden Jakokoskella juoman suosio on tiennyt työntäyteisiä päiviä. Lehtikuohu uutetaan mustaherukanlehdistä. Litraan nestettä täytyy kerätä litra lehtiä. Lehtiä napsittiin kesä–heinäkuussa 120–150 kiloa päivässä.

”Se on todella paljon, sillä lehdet ovat kevyitä ja tiukassa ja ne kerätään käsin. Meillä oli töissä paikkakuntalaisia nuoria, ja hyviä olivatkin”, yrittäjä Pasi Kiiskinen kehuu kesätyöläisiään.

Kiiskisen vanhemmat alkoivat viljellä herukkaa Chymokselle 1980-luvulla ja perustivat tilalle mehuaseman, missä puristettiin omia ja muiden marjoja tiivisteeksi.

Kuusi vuotta sitten Pasi-poika jätti autokauppiaan hommat ja alkoi tosissaan panostaa mehuihin. Visio oli markkinointia tehostamalla viedä kontiolahtelaiset tiivistemehut keskustukkuihin.

Tälle tielle ei kuitenkaan lähdetty, sillä mehuissa on valtavasti tarjontaa, katteet ovat pienet ja yritykseen olisi pitänyt investoida paljon. Kiiskinen tilasi kuitenkin hiilihapotuslaitteet; jospa valmis juoma tekisi paremmin kauppansa kuin tiiviste. Helppous kun on muotia.

”Pengoin myös äidin vanhoja etikettilaatikoita, ja käteen osui mustaherukkajuoma, jota äiti oli tehnyt kotona omaan käyttöön. Alettiin kokeilla sitä ja maistatettiin yhden hankkeen yhteydessä keittiömestareille. He pitivät maistamastaan ja siitä se lähti.”

Lehtikuohu muistuttaa Louhisaaren juomaa, mutta sitä ei tehdä hiivalla, vaan omalla reseptillä. Juoma poreilee pitkään ja sopii hyvin tervetulomaljaksi ja boolin pohjaksi. Valmistusta varten on hankittu pullotuslaite, korkitin, painesäiliöt ja kapselointikoje.

Kontiomehun toinen kuohujuoma valmistetaan karpalosta ja se on väriltään punaista. Karpalokuohun menekki on myös ollut hyvä.

Tarkoitus on lisätä kuohujuomien valikoimaa enimmillään viiteen makuun. Tiivistemehujen valmistus jatkuu nykyisellään, sillä kun mustaherukoista on kerätty lehdet, pensaisiin jäävät vielä marjat poimittaviksi.

Kiiskisen marjanviljelyala on vajaat kahdeksan hehtaaria ja Pasin vanhemmat ovat vahvasti mukana peltojen hoidossa. Kuohujuomien ja mehutiivisteiden tuotannosta vastaa velipoika Tommi Kiiskinen.

Kuohujuoman suosion rohkaisemana Pasin vaimo Virpi Rötsä-Kiiskinen irtisanoutui kesän alussa pankkivirkailijan työstä oman yrityksen palvelukseen ja vastaa taloushallinnosta.

Kuohujuomaa myydään Helsingin nimekkäissä ravintoloissa alkoholittomana vaihtoehtona ja tarjoillaan viiden tähden hotellissa aamiaisella. Maatilatori Eat&Joy Helsingissä on ottanut sen valikoimiinsa, samoin Stockmannin Herkku Helsinki, Juuren puoti sekä erikoismyymälät ympäri Suomen.

Kolmen vartin Kuohu-pullo maksaa Helsingin alueella 13–15 euroa eli reippaasti enemmän kuin halvimmat kuohuviinit. Pasi Kiiskisen mielestä hinta on kohdallaan, sillä juoman eteen on tehty paljon käsityötä.

”Joku ravintoloitsija on moittinut hintaa korkeaksi, mutta hintahan on kohdallaan niin kauan kuin loppukäyttäjä on sen valmis maksamaan. Entisenä autokauppiaana minusta on väärä tapa ennakkoon määritellä joku tuote kuluttajan puolesta liian kalliiksi.”

Kiiskinen toivoo, että pääsisi tuotteillaan Alkon valikoimiin. ”Lehtikuohu olisi upea vaihtoehto, kun kansa ostaa juhlajuomia.”

Viiniä Kontiomehu ei aio ruveta valmistamaan, sillä alkoholittomilla juomilla tuntuu olevan ihan riittävästi nostetta. Esimerkiksi monissa kokouksissa ja kongresseissa kohotetaan mieluiten marjainen malja keskellä työpäivää.

Kontiomehu on mukana yliopiston tutkimuksessa, jossa selvitetään mustaherukan terveysvaikutuksia. Pasi Kiiskinen pitää yhteistyötä tärkeänä, sillä pienyrityksen on lähes mahdotonta jalkautua joka paikkaan.

”Verkostoituminen ja tuotekehitys ovat meille elinehtoja, mutta ne vaativat aikaa. Kulunut kesä on ollut yhtä hurlumheitä”, Kiiskinen huokaa.

Mustaherukkamehua ostettiin pitkään vain flunssalääkkeeksi talven varalle. Siitä mielikuvasta on nyt päästy eroon eikä mehumyynti notkahda edes kesällä.

”Päinvastoin. Mehujenkin myynti on nousemaan päin. Mutta aina vain valmiimpaa pitäisi olla. Näkeehän sen meillä kotonakin: laimentamaton mehupurkki jää jääkaappiin, kun lapset ei kehtaa laimentaa. Sama on marjojen kanssa: liian työlästä kaivaa pakastimesta”, Kiiskinen virnistää.