Lukijalta: Hallitusohjelma ja hallituksen alueidenkäyttölakiesitys jyrkässä ristiriidassa
Esitys lisää byrokratiaa, vaikeuttaa investointeja ja heikentää mahdollisuuksia kasvattaa kotimaista sähköntuotantoa, kirjoittaa kansanedustaja Pertti Hemmilä (kok.). ”Hajautettu energiantuotanto pitäisi rakentaa lähelle kulutusta ja sen tämä esitys nyt estää.”
Asutuksen läheisyys estäisi alueidenkäyttölain esitetyssä muodossaan tuulivoiman rakentamisen etenkin eteläisessä Suomessa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääHallitus eduskunnalle antama esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi sisältää merkittäviä ongelmia tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen näkökulmasta. Esitys lisää byrokratiaa, vaikeuttaa investointeja ja heikentää mahdollisuuksia kasvattaa kotimaista sähköntuotantoa.
Hajautettu energiantuotanto pitäisi rakentaa lähelle kulutusta ja sen tämä esitys nyt estää.
Esityksessä tuulivoimalle asetettaisiin 1,25 kilometrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Nykyisin vastaavaa lakisääteistä etäisyysvaatimusta ei ole, sillä rakentamista ohjataan jo tarkasti muun muassa meluvaatimusten avulla.
Olen itsekin asunut puolen kilometrin päässä tuulimyllystä, eli henkilökohtaista kokemusta aiheesta löytyy.
Kiinteä etäisyysraja vähentäisi tuulivoiman rakentamispotentiaalia merkittävästi, erityisesti Etelä-Suomessa. Se tekisi tuulivoiman rakentamisesta Oulun eteläpuolelle hyvin haastavaa, ellei jopa mahdotonta. Mittavia siirtolinjoja, joita Suomessa jo nyt rakennetaan merkittävästi, jouduttaisiin jatkossa rakentamaan entistä enemmän.
1 250 metrin vähimmäisetäisyydelle on esitelty aika hataria perusteita.
Monissa Euroopan maissa, joissa etäsyysvaatimus on nykyään käytössä, on se huomattavasti pienempi. Esimerkiksi Norjassa se on 800 metriä, Ranskassa 500 metriä ja Liettuassa ainoastaan 450 metriä. Suomen valitsema linja olisi poikkeuksellisen tiukka.
Muutos vähentäisi kuntien omaa harkintavaltaa, aiheuttaisi lisää kustannuksia ja pidentäisi lupaprosesseja.
Reilut kolme vuotta sitten laaditussa hallitusohjelmassa todetaan suoraan, että tarvittava sähkön tuotannon lisäys Suomeen ei saa estyä. Nyt esitetty sääntely johtaisi käytännössä juuri päinvastaiseen lopputulokseen.
Tämä ei kuitenkaan ole esityksen ainoa ongelmakohta. Esitys kiristäisi merkittävästi myös aurinkovoiman sääntelyä velvoittamalla yli 50 hehtaarin aurinkovoimahankkeet kaavoitettaviksi. Muutos vähentäisi kuntien omaa harkintavaltaa, aiheuttaisi lisää kustannuksia ja pidentäisi lupaprosesseja. Samalla se vaikeuttaisi juuri sellaisten hankkeiden toteuttamista, joita hallitusohjelmassa on pyritty edistämään eli esimerkiksi joutomaille rakentamista.
On myös hyvä muistaa, että mitä enemmän Suomessa on tuuli- ja aurinkovoimaa, sitä enemmän tarvitaan säätövoimaa. Suomen tapauksessa tämä tarkoittaa ennen kaikkea vesivoimaa. Siksi uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä ei pitäisi tarpeettomasti vaikeuttaa.
Sen lisäksi, että kirjaukset ovat perusteettomia, voivat ne olla jopa haitaksi Suomen turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle. Meidän pitää turvata sähkötuotanto ja sen kohtuuhintaisuudesta on pidettävä huoli. Siksi lainsäädännön pitäisi poistaa tarpeetonta byrokratiaa, ei luoda sitä lisää.
Pertti Hemmilä
kansanedustaja (kok.)
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat






