Näkyykö tämä juttu oikein?

Mielipide

9.3.201601:00

Kolumni

Henrik Hohteri

Saatko selvää tästä tekstistä? Näkyykö otsikko päällä, teksti alla? Muistuttaako kuva ihmistä ja onko ä:n päällä kaksi pistettä?

Jos luet painettua lehteä, on todennäköistä, että kaikki meni oikein. Nettiversiosta sen sijaan en mene takuuseen.

Internet on ollut osa laajemman yleisön arkea noin 20 vuoden ajan. Silti toisinaan vaikuttaa yhä siltä, että sitä vaivaavat lastentaudit.

Ääkkösten puuttumiseen törmää joka päivä, ja laitteesta riippuen käyttäjä ei ehkä näe lainkaan sitä, mitä piti nähdä.

Ongelmana on, että standardisointi ei pysy teknisen kehityksen perässä. Jokainen verkossa julkaisija joutuu puuhastelemaan samojen ongelmien kanssa.

Juuri kun yksi sovellus saadaan pelittämään, se onkin jo vanhentunut. Mobiilimaailmassa Nokian asema suli muutamassa vuodessa. Nyt jylläävät Androidit ja iPhonet – toistaiseksi.

Seuraavan suuren mullistuksen saattavat tuoda itsestään liikkuvien autojen tietokoneet.

Huomispäivän autoilija makaa roomalaisten tapaan kylkiasennossa, selailee, kuuntelee ja katsoo uutisia sekä tekee päivän ostokset sillä välin, kun kiesi suunnistaa kohteeseensa. Kenties tämä tapahtuu jonkin suuren autovalmistajan omistamalla alustalla.

Voin myös olla väärässä, päänsä saattaa nostaa jokin täysin muu tapa kuluttaa mediaa. Oli miten tahansa, sen saaminen toimimaan kysyy jälleen aikaa ja tupakkia.

Jatkuva ja kallis kehitys on jo muuttanut media-alan pelikenttää. Vain suurimmilla yhtiöillä on riittävän leveät hartiat laadukkaiden verkkotyökalujen kehittämiseksi.

Paperi ja painotalot ovat pysyneet lestissään painokoneen keksimisestä lähtien, mutta digimaailmassa rengeistä tuleekin isäntiä, mahtavimpina Google ja Facebook.

Sanomalehden täytyy olla siellä, missä lukijatkin. Niin vastenmieliseltä kuin nöyristely mainostuloista elävän amerikkalaisyhtiön edessä tuntuukin, Facebook on kuin uusi paperi, jos käyttäjät haluavat saada uutisvirtansa sitä kautta.

Suomen kaltaisessa pikkumaassa vaihtoehto suurten nettijättien perässä pyristelylle olisi media-alan yhteistyö.

Hyvän tilaisuuden tähän tarjoaa Ylen tehtävien uudelleenarviointi. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä Arto Satosen (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen julkisen palvelun tarkoitusta.

Ylelle on ehdotettu uutistoimiston roolia: muu media saisi vapaasti lainata ja julkaista sen sisältöjä uudelleen.

Vinkki Satoselle: Yle voisi tarjota paitsi uutisia, myös digikehityksensä hedelmiä vapaaseen käyttöön. Esimerkiksi kelpaa mainio Uutisvahti-sovellus.

Ylen tuotekehitystä voisi jatkossa ohjata uusi näkökulma: laadukkaiden verkkosovellusten tuottaminen koko suomalaisen vapaan sanan hyväksi.

Lehdistöltä tämä vapauttaisi voimia sen varsinaisen tehtävän toteuttamiseen. Digikonsulttien sijaan voitaisiin palkata vaihteeksi taas toimittajia. Varsinkin pienet lehdet voisivat viimein harpata nykyaikaan, kun kalliit uudistuskulut eivät pakottaisi sinnittelemään vanhanaikaisten verkkosivujen varassa.

On oikeastaan hämmästyttävää, ettei Ylen arkkua ole jo avattu. Julkisin varoin tuotetun datan hyödyntäminenhän kuului jo edellisen hallituksen periaatteisiin.