Muistoja jatkosodan jälkeisen perhe-elämän iloista ja suruista

Toisen maailmansodan päättymisestä on jo 70 vuotta, mutta yhä sota vaikuttaa suomalaisperheiden elämässä. Sota elää paitsi perheiden ja sukujen sisällä kerrottavien tarinoiden muodossa, myös sodan muovaamien henkilöhistorioiden, perhesuhteiden ja vanhemmuuden mallien välityksellä.

Lapsenlasten kanssa leikkiminen voi herättää isovanhemmat pohtimaan, miten sodanjälkeinen lapsuus vaikutti heidän omaan kasvuunsa ja kehitykseensä kasvattajina.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) järjestämässä Perheissä jatkunut sota? -keruussa ollaan kiinnostuneita jatkosodan päättymisen jälkeisen perhe-elämän muistoista, niin omakohtaisista kuin sukulaisilta kuulluista.

Kirjoitukset tallennetaan tutkijoiden käyttöön SKS:n arkistoon.

Jatkosodan päättyminen toi suomalaisperheet yhteen, mutta kodista ei tullut välttämättä rauhan tyyssijaa. Rintamalta palasi ahtaisiin asuntoihin tuhansia miehiä, joiden sopeutuminen siviili- ja perhe-elämään oli kivuliasta.

Vaikka yhteen paluuta odotettiin, toi se mukanaan myös haasteita.

Monien erovuosien jälkeen perheenjäsenten ei aina ollut helppoa mukautua yhteisen elämän vaatimuksiin, toisten vierauteen ja kenties muuttuneeseen käytökseen.

Viinasta tuli monen sodasta palanneen miehen uusi, usein ystäväksi naamioitunut, vihollinen.

Kun yhteiskunnan pää­huomio oli taloudellisessa jälleenrakentamisessa, saivat perheet ottaa vastuun sodan henkisten vaurioiden kantamisesta.

Suomalaisperheillä ja niiden jäsenillä oli kuitenkin hyvin erilaisia valmiuksia ja voima­varoja haasteiden kohtaa­miseen. Ajoittain isät, äidit ja lapset saivat kannettavakseen liian suuria taakkoja.

Kerro meille muistoja, jotka täydentävät ymmärtämystämme sodan päättymisen jälkeisten perhe-elämän haasteiden kestosta, kirjosta ja ihmisten jaksamisen rajoista.

Keruu liittyy laajempaan, Suomen akatemian rahoit­tamaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan, miten sotaan liittyviä perhe-elämän on­gelmia käsiteltiin ja työstettiin niin perheiden sisällä kuin laajemmissa tukiverkostoissa.

Tarkemmat vastausohjeet löytyvät sivustolta www.finlit.fi/keruut

Antti MalinenTutkijatohtoriJyväskylän yliopisto