Lukijalta: Puoluepoliittinen kenttä ja uudistunut aatejako

Kirjoittaja pohtii populismin nousun merkitystä puolekentässä sekä sen vaikutusta tuleviin presindentinvaaleihin. Kuvituskuva.  Kuva: Jaana Kankaanpaa

Suomessa aatteet jakautuivat aikoinaan niin, että oikeistolla koti, uskonto ja isänmaa muodostivat aatemaailman ytimen. Vasemmistolla ne olivat vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Näistä yhdistellen on nykyisin tunnettu länsimainen demokratia. Siihen Suomikin kuulu nyt Naton voimalla.

Itäinen veljeys muuttui rajusti vihaksi ensin talvisodassa ja sitten toisen maailmansodan jälkeen pakkorauhassa. Siitä on perinteenä suomalaisilla ”ryssäviha”. Nykyisin itä ja länsi taistelevat aatteillaan ja aseillaan. Tästä on meille läheinen esimerkki Ukrainassa.

Aatteet ovat poikineet uusia ja niistä ovat meillä persut, Ruotsissa ruotsidemokraatit ja tanskassa ja Tanskan kansan puolue. Ne ovat vanhojen puolueiden mukaan vain populistipuolueita. Niissä mielipiteet ovat yleensä jopa äärioikeistolaisia ainakin siihen nähden, mitä vasemmistopuolueissa ajatellaan. Populistipuolueita Suomessa ovat Vihreät ja Perussuomalaiset eli persut.

Populismi on vanhojen puolueiden mielestä turhuutta. Poikkeuksena Vihreät, jotka aloittivat vihreänä liikkeenä. Nyt he ovat niittautuneet Suomenkin puoluekenttään. Puolueen nousu tapahtui ilmaston lämpenemisen myötä.

Persuja ahdistellaan varsinkin vasemmalta. Siellä heitä nimitellään pahimmillaan natseiksi. Heidän äänimääränsä on vaihdellut tilanteiden mukaan ja se oli viime vaaleissa noin 20 prosenttia, eli viidesosa äänestäneistä. Keskusta on olemassa, mutta nykyisin pienellä kannatuksella.

Tulevissa presidentinvaaleissa käydään kovaa kisaa eri ryhmien edustajien kesken. Vaalitaisto saattaa olla kovaa.

Eelis Pulkkinen

fil.lis

Orivesi