Poliisihallitus ylittää toimivaltansa aselaissa
Ampuma-aselain mukaan kyseisistä asioista voidaan säätää sisäministeriön asetuksella.Demokraattisen oikeusvaltion kulmakiviä on ajatus, jonka mukaan kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia koskevista yleisistä säännöistä päättävät kansan valitut eduskunnassa. Käytännössä asia ei aina mene ideaalien mukaan.
Suomalaisesta hallinnosta löytyy esimerkkejä, joissa yksittäisen virkamiehen tai viranomaisen laintulkinnoilla on voinut olla merkittävä ohjaava vaikutus lainsoveltamiseen hallinnonalalla.
Mitä voimakkaampi vaikutus on, sitä etäämmälle päädytään demokraattisen oikeusvaltion ideaalista.
Perustuslaissa säännellyn mekanismin avulla säännösten säätämisvaltaa voidaan siirtää alemmille viranomaisille. Laissa voi olla esimerkiksi säännös, että valtioneuvosto tai ministeriö voi antaa asiasta lakia täsmentäviä asetuksia.
Näin muodostuva sääntely luo hierarkkisen kokonaisuuden, jossa alemman asteisen ohjauksen odotetaan olevan sopusoinnussa ylemmän ohjauksen eli esimerkiksi eduskunnan säätämien lakien kanssa.
Metsästäjät ja ampumaurheilun harrastajat ovat tuskailleet pitkään poliisin ampuma-aselupakäytäntöjen kanssa.
Poliisihallitus on nyt laatinut 1.8.2022 voimaan tulleen ohjeen ampuma-aseen hallussapitolupien antamiseen ja peruuttamiseen. Poliisihallitus katsoo olevansa oikeutettu ohjeiden laatimiseen lain poliisin hallinnosta ja ampuma-aselain nojalla.
Poliisihallituksen ohjeenantovaltuuksista voidaan olla perustellusti eri mieltä.
Poliisihallituksen ohjeen yksi pääjakso ottaa yksityiskohtaisesti kantaa ampuma-aselaissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin ampuma-aseiden käyttötarkoituksiin ja näissä käyttötarkoituksissa käytettäviksi soveltuviin ampuma-aseisiin.
Ampuma-aselain mukaan kyseisistä asioista voidaan säätää sisäministeriön asetuksella, joten yleisten sääntöjen antaminen asiassa kuuluu sisäministeriölle.
Asian voi ajatella myös niin, että ylin valtioelimemme eduskunta on ampuma-aselaissa säätänyt asian sisäministeriön tehtäväksi. Sisäministeri ei voisi edes halutessaan siirtää tarkempien säännösten antamista ministeriön alaiselle poliisihallitukselle.
Jos asia on laissa katsottu tarpeelliseksi säännellä asetuksen tasolla, ei ole johdonmukaista, että asiasta päättääkin alempi viranomainen ohjeen tasolla.
Keskeinen osa poliisihallituksen ohjetta on lupien peruuttaminen ja peruuttamisen perusteena olevien asioiden estevaikutus uusia lupia haettaessa. Vaikka ohje ajateltaisiin hallinnon sisäiseksi työvälineeksi, kyseinen ohje vaikuttaa merkittävästi ampuma-aseluvan haltijan tai hakijan oikeuksiin.
Ampuma-aselaki säätää yleisesti perusteista, jolloin aselupa on aina peruutettava, ja perusteista, jolloin peruuttaminen on harkinnanvaraista. Samat perusteet aiheuttavat myös ampuma-aselupahakemuksen hylkäämisen. Peruuttamisperusteina luetellaan lähinnä väkivaltarikokset, huumerikokset ja ampuma-aserikokset.
Lainsäädännölle tavanomaiseen tapaan ampuma-aselaissa on lisäksi sekä ehdottomien että harkinnanvaraisten peruuttamisperusteiden osalta niin sanotut kaatopykälät ”muu rikos” ja ”muu erityisen painava syy”.
Kaatopykälät ovat usein yksilöidyn luettelon jatkeena ja niiden tulkintaan pitäisi vaikuttaa edellä olevat nimenomaisesti mainitut perusteet.
Poliisihallituksen ohjeessa luetellaan kolminumeroinen määrä erilaisia rikoksia, jotka poliisihallituksen mielestä ovat peruste aselupien peruuttamiseen tai aselupahakemuksen hylkäämiseen.
Suuri osa luetelluista rikoksista ei liity väkivalta-, huume- tai ampuma-aserikosten tavoin aseturvallisuuteen. Poliisihallituksen ohje ei täsmennä lain rajoituksia, vaan tiukentaa ja laajentaa niitä.
Ampuma-aselakia säädettäessä ei pidetty mahdollisena yksityiskohtaisesti säätää lupien peruuttamisen tai lupahakemuksen hylkäämisen perusteena olevien seikkojen estevaikutuksen pituudesta.
Vastoin lakia säädettäessä omaksuttua nimenomaista kantaa poliisihallitus on katsonut voivansa luetella kolminumeroisen määrän rikosnimikkeitä ohjeistaen jokaiselle nimikkeelle ”oikean pituisen” estevaikutuksen. Poliisihallituksen ohje ei täsmennä lain rajoituksia, vaan tältäkin osin tiukentaa ja laajentaa niitä.
Poliisihallitus on laatiessaan 1.8.2022 voimaan tullutta ohjetta ampuma-aseen hallussapitolupien antamiseen ja peruuttamiseen mielestäni kävellyt eduskunnan ja samalla kansalaisten yli.
Ohjeella on pyritty tiukentamaan ja laajentamaan ampuma-aselaissa säädettyjä rajoituksia sellaisessa laajuudessa, että asia olisi kuulunut eduskunnan ratkaistavaksi. Ohje ei pysy poliisihallituksen toimivaltuuksien ja normaalin laintulkinnan rajoissa.
Jarmo Kiuru
oikeusinformatiikan lehtori
Lapin yliopisto
Lue myös:
Harjoitus tekee ampujan, mutta mestarinkin täytyy harjoitella
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
