Alueellisen läsnäolon vahvistamiseen on mahdollisuuksia
22.1.202001:00
Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut minut selvittämään monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn lisäämistä. Lisäksi selvitän, voisiko elinkeinoministerin alaan kuuluvien organisaatioiden läsnäoloa vahvistaa koko Suomessa.
Työ on edennyt aikataulussa. Maanantaina pidin kuulemistilaisuuden Oulussa. Luovutan selvitykseni maaliskuussa elinkeinoministeri Mika Lintilälle.
Myös alueellistamislainsäädäntöä uudistetaan kuntaministeri Sirpa Paateron johdolla. Lainsäädäntötyön pohjaksi laaditaan alueellistamisen strategia.
Selvitykseni perusteella organisaatiot itse kokevat pääosin olevansa alueilla läsnä. Alueellisen läsnäolon kokemus kuitenkin vaihtelee maakunnittain ja heikkenee siirryttäessä maakuntakeskuksista seutukaupunkeihin ja pieniin kuntiin.
Elinkeinoministerin alaisessa valtionhallinnossa ja alaan kuuluvissa organisaatioissa on mahdollisuus vahvistaa alueellista läsnäoloa koko Suomessa.
Tarvitsemme alueellisten mahdollisuuksien parempaa tunnistamista, jotta läsnäolo toteutuu parhaalla ja vaikuttavalla tavalla ja koko Suomen potentiaali saadaan hyödynnettyä.
Alueellinen läsnäolo tukee alueellisten osaamiskeskittymien syntymistä ja kehittymistä ja luo alustan, jonka päälle on hyvä rakentaa. Alueelliset arvoketjut kiinnittyvät omaan alueeseen ja tuottavat sinne lisäarvoa. On huomioitava, että potentiaali voi sijaita myös väestöltään pienellä alueella.
Osaamiskeskittymän merkitys kasvaa, kun siihen kiinnittyy yrityksiä, kunnallisia toimijoita ja sidosryhmiä. Osaamiskeskittymä on kestävä tapa lisätä työpaikkoja alueelle. Keskittymä houkuttelee niin suomalaisia kuin kansainvälisiä osaajia. Samalla alueen ”älykkyys” kasvaa.
Ihmisten viihtyminen alueella on olennaista ja puolison työpaikka tärkeä. Erityisen merkittävä se on kansainvälisissä rekrytoinneissa. Osaamiskeskittymiä tulee haastaa myös globaalitasolle. Tässä elinkeinoministerin alaisilla organisaatioilla on tärkeä tehtävä.
Etätyö on yleistynyt, ja sitä tehdään varsin laajasti. Sen määritelmää pidetään selkeänä ja yleisesti ymmärrettynä. Valtion ohjeet etätyöstä ja työaikalain soveltamisesta vaikeuttavat hieman etätyön käyttöä.
Sen sijaan monipaikkainen ja paikkariippumaton työ tarvitsevat yhteisiä määritelmiä ja niiden laajempi käyttöönotto yhteistä tahtotilaa ja ohjeistusta.
Selvitykseni perusteella elinkeinoministerin alaisissa organisaatioissa on suuria eroja sen suhteen, miten monipaikkaista ja paikkariippumatonta työtä hyödynnetään. Myös suhtautuminen niiden tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin vaihtelee.
Monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn edistäminen vaatii johtamisen ja esihenkilötyön uudistumista. Yhteisten pelisääntöjen sopiminen koetaan monipaikkaisen ja paikkariippumattoman työn johtamisessa tärkeäksi.
Käytännöt, viestintätavat, tavoitettavuus, laadun ja tulosten mittaaminen ovat avainasemassa.
Johtaminen perustuu luottamukseen ja siihen, että on selkeät tehtävät ja odotukset. Johtajat kokevat, että johtamiseen on panostettava enemmän, mikäli työntekijät eivät ole samassa fyysisessä pisteessä. Toisaalta työntekijöiltä odotetaan itseohjautuvuutta asiantuntijatyössä.
Käynnissä olevat selvitykset ja niiden pohjalta tehtävät uudistukset ovat tärkeitä. Niillä määritetään alueellisen tasapainon suunta ja tulevaisuuden työelämän pelisääntöjä valtionhallinnossa.
Nyt on hyvä hetki käydä julkista keskustelua siitä, mitkä ovat kansalaisten, yritysten ja alueiden odotukset tehtäviltä uudistuksilta.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.
Ihmisten viihtyminen alueella on olennaista ja puolison työpaikka tärkeä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
