Brexit on pitkän prosessin tulos

Euroopan unioni käy toukokuun lopulla parlamenttivaaleihin varsin sekavassa tilanteessa. Kriisin eräänä symbolina on brexit: se on esimerkki väärästä tiedosta, suoranaisesta kansalaisten huijaamisesta ja poliittisesta vastuunpakoilusta. Vaikka brexit yllätti, se on kuitenkin pitkän prosessin tulos.

Brexit-neuvottelut vaikuttavat unioniin, olipa tulos mikä tahansa. EU:n – komission, parlamentin, neuvoston ja jäsenmaiden – on aika ryhdistäytyä ja kertoa kansalaisille, mitä kaikkea on saatu aikaan. Yhteistyö unionissa on edullista kaikille jäsenmaille.

Vuoden 2016 keväällä Iso-Britanniassa äänestettiin maan eroamisesta Euroopan unionista. Vuoden 2017 maaliskuussa he jättivät erohakemuksensa EU:lle. Siitä alkoi farssimaisia piirteitä saanut neuvotteluprosessi. EU:n asettaminen sisäpolitiikan lyömäaseeksi oli täydellinen poliittinen virhearvio.

Britannia aloitti EU- jäsenyysneuvottelut jo vuonna 1961, mutta Ranskan presidentti Charles De Gaulle ei halunnut heitä mukaan, sillä hän halusi rakentaa yhteisöä ranskalaisittain. Brittien myöhäinen tulo vuonna 1973 selittää tietysti osan siitä EU vastaisuudesta, mikä johti erohakemukseen. Tulivat melko valmiiseen yhteisöön, tosin EU:n suuret askeleet eteenpäin tulivat paljon myöhemmin.

Britit elävät osittain menneisyydessä ja muistelevat suuria asioita, paluu suurvallaksi kiehtoo monia. Oman lisänsä on tuonut tietysti Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin poukkoileva politiikka. Britit vannoivat Maailman kauppajärjestön WTO:n nimiin, mutta Trump haluaa heikentää kansainvälistä kauppajärjestelmää.

Maan lehdistö on suorastaan hekumoinut keksiessään mitä kummallisimpia asioita Euroopan unionista. Ehkä ratkaisevaa oli kertomus, että EU:lle maksetuilla jäsenmaksuilla voidaan kattaa brittien terveydenhuoltomenot. Maahanmuuttovastaisuus ja ulkomaalaisviha olivat myös käyttövoimana EU-vastaisessa politiikassa.

Britanniassa pidettiin itsestään selvänä, että ihmiset kannattavat EU:ta. Eroamista kannattavat taistelivat kaikin keinoin eroamisen puolesta, mutta samaan aikaan jäsenyyden kannattajat olivat lähes hiljaa. EU-komissio ei juuri reagoinut brittien tilanteeseen. Perusteluna oli, etteivät he voi ottaa kantaa yksittäisen jäsenmaan äänestykseen. Tosiasioiden myöntäminen ei ole helppoa Brysselin kortteleissa.

Eroa kannattaneet eivät selvittäneet etukäteen, mitä ero tarkoittaa, tai he eivät välittäneet siitä. Letkut irti Brysselistä: tätä samaa ilmaisua käyttivät myös perussuomalaiset muutama vuosi sitten. Heiltä oli jäänyt huomaamatta, mihin kaikkeen EU vaikuttaa pelkästään yhteisillä sisämarkkinoilla. EU on jo nyt varsin kiinteä kokonaisuus.

Brittien ja EU:n välisiä neuvotteluja EU:n puolelta johtanut Michel Barnier on hyvä valinta. Hänellä on tilanne hallinnassa. Britit eivät voi poimia rusinoita pullasta, vaikka se oli heidän tavoitteensa. Vain yhtenäinen EU voi turvata sille itselleen hyväksyttävän neuvottelutuloksen. Brexit on koetinkivi, mutta yhtenäisyyttä tarvitaan suhteissa Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.

Neuvotteluja seuratessa tuntuu siltä, että EU on eroamassa Britanniasta. Toinen ihmettelyn paikka on brittien heikko valmistautuminen neuvotteluihin ja itse eroon. He eivät ole saaneet edes itselleen selväksi sitä, mitä he oikeastaan haluavat.

Jos britit lähtevät EU:sta, on se tappio monessa suhteessa unionille. Iso-Britannialle on merkittävät puolustusvoimat, sen panostus tieteisiin on suuri ja he ovat myös liberaalin kauppapolitiikan kannattajia.

Brexitin seuraukset ovat laajat. Esimerkiksi Lontoon Cityn asema rahamaailman keskuksena heikkenee huomattavasti. Cityn paikan ottavat New York, Sanghai ja Hongkong. Frankfurt saa muruja ja koko Eurooppa kärsiin. Talouden epävarmuus on kasvanut äänestyspäivästä lähtien ja yrityksistä osa äänestää jaloillaan.

Erotaanko sopimuksen perusteella vai ilman, sitä väännetään parlamentissa. Keskustelu siellä on merkillistä. Ovatko britit tulleet johonkin uuteen aikaan, jossa informaatio voi olla mitä tahansa ja kansalaiset uskovat kaiken.

On vaarallista jos eurooppalainen demokratia murtuu valtioiden sisällä.

Sampsa SaralehtoDosentti

Tosiasioiden myöntäminen ei ole helppoa Brysselin kortteleissa.