Agricolan aapisesta digiaikaan

1921 Oppivelvollisuuslaki voimaan: Jokaisen suomalaisen pitää suorittaa joko kuusivuotinen kansakoulu ja kaksivuotinen jatkokoulu tai yhteensä kahdeksan vuotta kansa- ja oppikoulua.

1958 Vain kansakoulun käyville tarjottu kaksivuotinen jatkokoulutus vakiintuu kansalaiskouluksi.

1914 Oppikoulut jaetaan viisivuotiseksi keskikouluksi ja kolmivuotiseksi lukioksi.

1543 Ensimmäinen suomenkielinen oppikirja ja samalla ensimmäinen suomenkielinen kirja ilmestyy: Mikael Agricolan ABCkiria

1872 Senaatti antaa uuden asetuksen, jolla virallistetaan kansakoulun rinnalla toimivien oppikoulujen asema.

1866 Senaatti antaa kansakouluasetuksen. Koulutus siirtyi kirkolta valtiolle. Katekismuksen ja Raamatun rinnalle alettiin tarvita oikeita oppikirjoja. Kolme suurta kustantajaa aloittaa oppikirjojen kustantamisen: WSOY, Otava ja Weiling+Göös.

1902 Kansakoulunopettajat perustavat oman kustantamon, Osakeyhtiö Valistuksen.

Lähde: Hiidenmaa, Löytönen ja Ruuska: Oppikirja Suomea rakentamassa. Suomen tietokirjailijat ry, 2017.

2000-luku Oppikirjat alkavat sähköistyä: Ensin kirjojen rinnalle alkavat tulla täsmälleen vastaavat pdf-muotoiset oppikirjat, mutta tekniikan kehittyessä sähköiset oppimateriaalit ja perinteiset paperikirjat alkavat etääntyä toisistaan.

1973 Peruskoulut alkavat korvata kansakouluja. Viimeinenkin kansakoulu on muutettu peruskouluksi vuonna 1977. Opetussuunnitelmat muuttuvat niin merkittävästi, että kansakouluja varten laaditut oppikirjat on korvattava kokonaan uusilla. Ensimmäistä kertaa koko ikäluokka lukee samoja kirjoja, eikä erillisiä keskikoulujen oppikirjoja enää ole.