Nato-pastilli sulaa olemattomiin
Suomi on jo sotilasteknisesti yhteensopiva, sopivampi kuin moni Nato-maa. Töpseli seinään ja inessä ollaan.1.3.201707:00
Nato-optio on kuin kurkkupastilli, jota jokaisen turvallisuuspolitiikasta keskustelevan on pyöritettävä kielellään, jotta ilmaisu pysyisi raikkaana.
Sitä on tosin pyöritelty kielellä jo niin pitkään, että pilleri alkaa jo olla sulanut olemattomiin.
Nato-optio on mukana hallituksen tuoreessa puolustusselonteossakin, mutta sivuosaan se tällä kertaa jäi.
Shown varastivat hävittäjä- ja alushankinnat sekä sotaministeri Jussi Niinistön (ps.) silmänkääntötemppu nostaa Suomen reserviarmeijan vahvuutta 50 000:lla. Tähän päästiin, kun vitjaan kelpuutettiin ruutiukkoreserviläiset ja maitopartavarusmiehet.
Nato-oven rakoon selonteko pistää karvalakin siinä toivossa, ettei uksi ainakaan menisi kiinni. Suomi ilmoittaa, ettei se tee mitään, mikä estäisi liittymisen – jos tarvetta joskus ilmenee. Kyseessä on vallitsevan tosiasian toteaminen. Suomi on jo sotilasteknisesti yhteensopiva, sopivampi kuin moni Nato-maa. Töpseli seinään ja inessä ollaan.
Suomelle Nato-jäsenyys onkin enemmän poliittinen kysymys kuin sotilaallinen toimenpide. Kun suurin osa kansasta vastustaa jäsenyyttä, ovi pysyy kiinni, koska poliitikot ovat luvanneet asiasta kansanäänestyksen.
Nato-ovi oli oikeasti auki joskus 1990-luvun puolivälissä. Jos Martti Ahtisaari olisi jatkanut toiselle presidenttikaudelle ja Paavo Lipposen (sd.) ollessa pääministerinä, asia olisi todennäköisesti hoidettu.
Mutta presidentiksi nousikin Tarja Halonen (sd.) ja projekti meni jäihin 12 vuodeksi. Sinä aikana maailma kallistui toiseen asentoon. Suomi jäi nököttämään odotushuoneeseen, johon se puolivahingossa horjahti sisään 1990-luvun alussa.
On loputtoman keskustelun aihe, olisiko Nato-jäsenyydestä Suomelle oikeasti mitään apua syvässä kriisissä.
Sotilasjärjestön pelote saattaa olla poliittinen ja vahvimmillaan ennen ensimmäistä laukausta. Tätä ei tietenkään voi testata kuin vasta tosipaikan tullen. Se näkee, joka elää.
Nato-suman seisoessa Suomi ei ole jäänyt tuleen makaamaan. Puolustusselonteko vannoo nyt Ruotsi- ja Yhdysvallat-yhteistyön nimeen.
Yhteisiä harjoituksia syvennetään. Isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa vetää perässään pitkää toimenpiteiden laahusta, joka vie Suomea yhä syvemmälle läntiseen yhteistyöhön.
Pinnalle näkyy vain jäävuoren huippu. Eikä kansanäänestystä tarvita.
Vahvinta realismia selonteossa edustaa Suomen aikomus panostaa entistä enemmän omaan puolustukseen.
Se on lopunperin ainoa asia, johon Suomi voi satavarmasti omilla päätöksillään vaikuttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
