Kannatan suomalaisen maataloustuotantokyvyn ylläpitoa – vaikka se maksaisi hieman enemmän kuin ruoantuotanto viljavimmilla alueilla
Vaikka vesiongelma on pahenemassa maailmanlaajuisesti, osassa maailmaa, etenkin pohjoisilla alueilla sademäärät ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan jatkossakin.
Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa toisaalla kuivuusongelmia, toisaalla tulvat ovat voimistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Kuva: Pekka FaliElämme maailmankaikkeuden mittakaavassa ainutlaatuisella planeetalla monessakin mielessä. Etäisyytemme auringosta on optimaalinen lämmityksen suhteen, ja ilmakehä sekä meret vielä tasaavat lämmitystä siirtämällä lämpöä tropiikista kohti napa-alueita. Luontainen kasvihuoneilmiö hidastaa lämmön karkaamista avaruuteen.
Ilmakehän kaasukoostumus on ihanteellinen elävän elämän kannalta: happea hengitettäväksi ja hiilidioksidia kasvien kasvulle. Ilmakehän otsoni suojaa tuhoisalta uv-säteilyltä ja magneettikenttämme ja ilmakehä auringon hiukkasilta ynnä meteoriiteilta.
Mutta vielä kaiken kukkuraksi planeetallamme on vettä, tuota elämän eliksiiriä. Taaskin ilmakehä on ilonamme siirtäen meristä haihtuvaa kosteutta sateena mantereille. Osassa maapalloa lisäksi jäätiköt purkavat vettä jokiin. Näin eleganttia planeettaa ei toistaiseksi ole löydetty mistään maailmankaikkeudesta kiihkeästä etsinnästä huolimatta.
Olemme investoineet miljardeja miljardien perään maan kaltaisten olosuhteiden etsintään, mutta tulokset ovat olleet laihoja. Ranskan presidentti Emmanuel Macron onkin osuvasti todennut, ettei ole olemassa planeettaa B. Jos pohdinta etenee elämän peruskysymykseen, että miksei ole, siirrymme meteorologiasta teologiaan, mikä ei ole erikoisalaani.
Vesi on eliksiirin lisäksi myös ongelma, jopa sotien aihe. YK järjestikin vesiaiheisen maailmanlaajuisen konferenssin maaliskuussa 2023 aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan jopa suurimmalta osin veden kautta.
Olemme havainneet maailman tulvaongelmien voimakkaan kasvun viimeisten vuosikymmenten aikana. Yhden asteen lämpeneminen on johtanut noin seitsemän prosentin kasvuun ilmakehän kosteudessa, mikä voimistaa sateita entisestään.
Toisaalta osassa maailmaa, kuten Välimeren alueella, molemmissa Amerikoissa sekä Afrikan sarvessa ja eteläosissa on havaittu pahenevia kuivuusongelmia. Tämä trendi jatkuu ainakin 2060-luvulle riippumatta siitä, kuinka menestyksekkäästi onnistumme ilmastonmuutoksen torjunnassa. Samalla korkeammat lämpötilat lisäävät haihduntaa ja vaikeuttavat maataloustuotantoa ja metsien kasvua.
Toinen veteen liittyvä ongelma on jäätiköiden sulaminen ja pohjavesivarojen hupeneminen. Maailman jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, minkä vuoksi useiden maailman suurien jokien virtaamat ovat vähenemässä. Se heikentää maatalouden, ihmisten ja teollisuuden veden saatavuutta.
Maailman suurimpien jäätiköiden, Grönlannin ja Etelämantereen, sulaminen kiihtyy, ja sen on arvioitu nostavan merivesien pintaa jopa tuhansien vuosien ajan. Nousunopeuteen liittyy epävarmuutta; arviot vaihtelevat puolesta metristä metriin vuosisadassa. NASA on varoittanut jopa kymmenen metrin noususta 2300 mennessä, mikäli Etelämantereen jäätikkö sulaa aiemmin arvioitua nopeammin.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi äskettäin maailman vesivarojen raportin, missä osoitettiin globaalien pohjavesivarojen hupeneminen muun massa Aasian väkirikkailla alueilla, Keski-Aasiassa ja molemmissa Amerikoissa. Trendin jatkuminen uhkaa jopa talouskasvua muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Kaliforniassa.
Vaikka vesiongelma on pahenemassa maailmanlaajuisesti, osassa maailmaa, etenkin pohjoisilla alueilla sademäärät ovat kasvaneet ja tulevat kasvamaan jatkossakin. Suomessa vuoden talvipuoliskon sademäärät ovat kasvaneet ilmastonmuutoksen myötä. Sateen olomuoto riippuu lämpötiloista; pakkasilla sataa lunta ja plusasteilla vettä. Eteläisessä Suomessa on koettu molempia menneen talven aikana, ja lumitöitä on päästy tekemään useaan otteeseen, vaikka välillä lumipeite on huvennut lähes tyystin. Joka tapauksessa lumipeitteinen kausi tulee keskimäärin lyhenemään.
Tämä tarkoittaa samalla kasvukauden pitenemistä, millä on yhdessä sademäärien kasvun myötä myönteinen vaikutus metsien kasvuun. Metsäraja onkin hiipinyt kohti pohjoista ja tuntureilla ylämäkeen. Samoin maatalouden kasvukausi on pidentynyt. Suomi on niitä harvoja alueita maailmassa, missä keskimääräiset maatalousolosuhteet paranevat. Tosin vuodesta toiseen vaihtelu sekä yksittäiset säätapahtumat voivat tuottaa ajoittain ongelmiakin.
Pitkällä tähtäimellä haasteenamme tulee olemaan, kuinka ruokimme maapallon kasvavan väestön, kun samalla menetämme laajoilla alueilla tuotantokykyä vesipulan, helteiden ja maaperän kuivumisen myötä. Siksi kannatan suomalaisen maataloustuotantokyvyn ylläpitoa, vaikka se maksaisi hieman enemmän kuin viljavimpien alueiden tuotanto.
Kirjoittaja on meteorologi ja Maailman ilmatieteen järjestön pääjohtaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
