Marjojen vienti tarvitsee tuekseen tarinan

Metsämarjojen kaupallinen poiminta väheni 1990-­luvulla itäisen Euroopan maiden aiheut­taman kilpailun kiristymisen vuoksi.

Tällä vuosi­tuhannella metsämarjojen poiminta on kaksinkertaistunut ja yltänyt ennätyksiin.

Thaipoimijat ovat mahdollistaneet yritysten raaka-ainehankinnan laajentumisen koko Suomeen ja marjamäärien kaksinkertaistumisen. Samalla kuljetuskustannukset ovat alentuneet, kun ostotoiminta on keskittynyt suurempiin pisteisiin.

Viime vuosina teollisuus on ostanut marjoja poimijoilta 17 miljoonaa kiloa, kun määrä vuosituhannen alussa oli runsaat kuusi miljoonaa kiloa.

Kansainvälinen markkina­­tilanne on kasvattanut mustikan talteenottoa puolukkaa nopeammin. Mustikka on osoittautunut kiinnostavaksi suomalaisyritysten 2000-­luvun alkuvuosina löytämissä uusissa viennin kohdemaissa Japanissa, Etelä-­Koreassa ja Kiinassa.

Tuoreitten ja jäädytettyjen mustikoiden ja puolukoiden vientimäärät olivat vuonna 2000 noin 5,4 miljoonaa kiloa. Vuonna 2016 määrät olivat nousseet noin 12,4 miljoonaan kiloon.

Tuoreitten ja jäädytettyjen mustikoiden ja puolukoiden viennin kokonaisarvo oli vuonna 2000 noin 7,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 vajaa 26,4 miljoonaa euroa.

Marjojen saatavuuden parantuminen on mahdollistanut niiden jalostamisen uusiksi tuotteiksi ja niiden viennin kasvun. Jalostettujen tuotteiden vientiarvo oli viime vuonna noin kymmenen miljoonaa euroa, eli näiden vienti yltää yli kolmasosaan marjatuotteiden kokonaisviennistä. Jalostet­tujen tuotteiden vienti on kasvanut pääosin tällä vuosi­tuhannella.

Tärkeimpiä pidemmälle jalostettuja vientituotteita olivat ravintolisät ja siemenöljyt, marjajauheet, -mehut, -mehutiivisteet, -pyreet, -smoothiet, -glögit ja hillot sekä ilma- ja pakaste­kuivatut marjat. Vientiarvoltaan tärkeimpiä kohdemaita olivat Ruotsi, Etelä-Korea, Iso-Britannia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa, Ranska, Espanja, Itävalta ja Yhdysvallat. Vientiä oli noin 30 eri maahan.

Metsämarjat tuovat lisäarvoa myös muille vienti­tuotteille, kuten marjaliköörit ja marjoja sisältävät väkevät alkoholijuomat, marjamyslit, kaura-marjatuotteet, marja­maitovalmisteet, suklaat, konvehdit ja makeiset sekä kosmetiikkateollisuuden tuotteet.

Kuluttajien kiinnostus marjoihin on näkynyt myös koti­maassa kaupan myynnissä. Kuluttajapakattujen pakastemarjojen myynti on tällä vuosituhannella kolmin­kertaistunut. Marjojen terveysvaikutukset ovat siten tulleet kuluttajien tietoisuuteen. Suurten asutus­keskusten kuluttajat ovat lisänneet terveellisiksi tutkittujen metsämarjojen käyttöä ruoka­valiossaan.

Marjayritysten liikevaihto on viime vuosina ollut kasvussa. Yritykset uskovat pidemmälle jalostettujen marja­tuotteiden viennin kasvavan myös jatkossa. Uusia tai tuote­valikoimaansa laajentaneita vientiyrityksiä on noin 30. Näille yrityksille on tärkeää, että metsämarjojen saatavuus kyetään turvaamaan.

Myös kotitarve­marjastuksella on kansan­taloudellista ja -terveydellistä merkitystä. Suomessa on Ruotsiin verrattuna onnistuttu säilyttämään marjojen kotitarvepoiminta merkittävänä. Hyvinä marjavuosina koti­tarvemarjastuksen laajuudeksi on arvioitu 35–45 miljoonaa kiloa.

Marjat korvaavat ruoka­valiossa hedelmiä. Kotitalousmarjastus korvaa siten runsaan sadan miljoonan euron arvosta ulko­maisten hedelmien tuontia. Marjastuksella on positiivinen vaikutus asenteisiin myös muuta kotimaista ruokaa kohtaan.

Aktiivinen luonnon­tuotteiden kerääjä kiinnittää muita enemmän huomiota kaupasta ostettavien elin­tarvikkeiden alkuperään.

Tuotekehitys ja markki­nointi ovat avaintekijöitä pidemmälle jalostettujen tuotteiden viennin kehittämisessä. Kohdemaan ruokakulttuuri ja tuotteiden sopeuttaminen pakkausten ja käyttö­yhteyksien osalta tuohon kulttuuriin ovat tärkeitä.

Markkinoinnissa on suomalaisille erityisen hankalaa niin sanottu tarina­markkinointi, joka on Aasian maissa yleistä.

Mistä suomalaisen marjan tarina voi koostua?

Marjoja koskevat terveys­tutkimukset, marjojen iki­aikainen käyttöhistoria ruokana ja kansanlääkinnässä, marjastus suomalaisten kesänvietossa, perhettä yhdistävänä tekijänä ja osana maaseudun elämän­muotoa ovat tärkeitä tekijöitä.

Myös marjojen eko­logisuus ja kasvuympäristö peltojen sijasta metsissä, Suomen ainut­laatuiset joka­miehenoikeudet, marjojen värikylläisyys, aidot maut ja metsiemme eläinten ja lintujen marjojen käyttö kannattaa muistaa osana tarinaa.

Metsiemme marjoista tehdyt tarinat ja marjatuotteet kiinnostavat myös Suomeen tulevia matkailijoita.