Yliö: Läheiset auttavat psyykkisesti sairastuneita talousasioissa
Psyykkisesti sairastuneen talousasiat kuormittavat läheisiä ja heikentävät usein myös läheisten omaa taloutta, kirjoittaa toiminnanjohtaja Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfamista.
Kyselyn mukaan mielenterveyspotilaan läheiset auttavat sairastunutta taloudellisesti sekä kantavat vastuun ja neuvovat häntä talousasioiden hoitamisessa. Kuvituskuva. Kuva: Jyrki LuukkonenVähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön. Heidän ympärillään on aina läheisiä eli mielenterveysomaisia, joihin sairastuminen vaikuttaa monin eri tavoin.
Valtavan huolen ja stressin lisäksi psyykkisen sairauden aiheuttamat vaikutukset heijastuvat kielteisesti esimerkiksi vuorovaikutukseen tai arkielämän toimivuuteen. Läheiset – kuten perheenjäsenet, ystävät tai kumppanit – kantavatkin monesti suurta emotionaalista ja jopa taloudellista vastuuta sairastuneen tilanteesta. Heillä on myös kohonnut riski sairastua itse.
Läheistilanne voi olla hyvin moninainen. Esimerkiksi toisessa kotitaloudessa asuvan sairastuneen taloudellinen auttaminen tai perheen ainoana työssä käyvänä aikuisena toimiminen näkyvät läheisten omien taloustilanteiden heikentymisenä. Pahimmassa tapauksessa sekä sairastunut että raskaasta tilanteesta kuormittunut läheinen voivat joutua jäämään pitkille sairauslomille, mikä vaikuttaa merkittävästi kummankin toimeentuloon.
Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami ja Takuusäätiö toteuttivat vuonna 2024 Mielenterveysomaisten taloushuolet -kyselyn, joka oli suunnattu psyykkisesti sairastuneen läheisille. Kyselyllä selvitettiin läheisten tuen tarpeita sekä sitä, miten sairastuneen raha-asiat vaikuttavat läheisten omaan talouteen ja jaksamiseen.
Sähköiseen kyselyyn vastasi 69 mielenterveysomaista.
Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia arvioi, että heidän psyykkisesti sairastuneella läheisellään on vaikeuksia tulla toimeen nykyisillä tuloillaan. Pienet tulot haastavat taloudenhallintaa, mutta sairastuneilla oli myös haluttomuutta hakea etuuksia tai ottaa apua vastaan.
Suuri osa, noin 70 prosenttia vastaajista, koki, että sairastuneen raha-asiat eivät ole hallinnassa. Moni kertoi sairastuneen rahankäytön olevan ennakoimatonta, suunnittelematonta tai holtitonta. Sairastuneella saattoi myös olla vaikeuksia maksaa laskuja ajallaan tai hänellä oli laskuja perinnässä ja ulosotossa.
Kyselytulokset osoittivat, että valtaosa läheisistä tukee sairastunutta talouteen liittyvissä asioissa. Läheiset auttavat sairastunutta taloudellisesti sekä kantavat vastuun ja neuvovat häntä talousasioiden hoitamisessa.
Tilanne vaikuttaa läheisten jaksamisen ja oman talouden heikkenemiseen: lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista koki psyykkisesti sairastuneen raha-asioiden kuormittavan heidän omaa elämäänsä.
Auttamalla voi ajautua itse talousongelmiin ja oman jaksamisen äärirajoille.
Lähes kolmasosa vastaajista kertoi merkittävimmäksi kuormitustekijäksi sen, että sairastuneen taloudellinen auttaminen, kuten rahan antaminen ja lainaaminen tai laskujen maksaminen hänen puolestaan, heikentää omaa taloutta. Joka kolmas taas koki kuormittavimmaksi tekijäksi vastuun kantamisen talousasioista: tukea annetaan muun muassa sairastuneen talouden suunnitteluun ja hoitamiseen sekä esimerkiksi etuuksien hakemiseen ja maksukaton kertymisen seuraamiseen.
Ongelmallista on myös auttamiseen kuluva aika sekä se, että sairastunut kieltäytyy keskustelemasta raha-asioista.
On luonnollista haluta auttaa rahavaikeuksissa olevaa läheistä. Auttamalla voi kuitenkin ajautua itse talousongelmiin ja oman jaksamisen äärirajoille. Vaikka rajaaminen on tarpeellista, tiedetään, että se on monelle mielenterveysomaiselle hankalaa.
Myös kyselytulokset osoittivat saman: melkein joka kolmas kyselyyn vastanneista kertoi kuormittavinta olevan vaikeus asettaa omia rajoja taloudelliselle ja henkiselle auttamiselle.
Aina taloudellinen auttaminen ei kuitenkaan ratkaise sairastuneen tilannetta, vaan joskus esimerkiksi edunvalvonta voi auttaa. Mikäli sairastuneen auttamisen vuoksi on itse maksuvaikeuksissa, tilanteen selvittämiseksi on hyvä ottaa yhteyttä esimerkiksi Takuusäätiön talous- ja velkaneuvontapalveluihin.
Myös muut järjestöjen tarjoamat matalan kynnyksen palvelut, kuten Finfamin keskustelutuki, ovat erinomaisia paikkoja purkaa omaa hankalaa tilannetta.
Jotta apua ja tukea uskalletaan rohkeasti hakea, on tärkeää kiinnittää huomiota myös yleiseen puhetapaan. Kun keskustelukulttuuri muuttuu myötätuntoisemmaksi ja ymmärtäväisemmäksi, se auttaa poistamaan stigmaa niin taloudellisten haasteiden kuin psyykkisten sairauksienkin ympäriltä. Tämä voi kannustaa yhä useampia hakemaan apua varhaisessa vaiheessa, mikä puolestaan vahvistaa selviytymismahdollisuuksia ja hyvinvointia.
Tiina Puranen
toiminnanjohtaja
Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami
Tekstiä muokattu 20.1.2025 klo 14.30: Mielenterveysomaisten keskusliitto – Finfami ja Takuusäätiö toteuttivat Mielenterveysomaisten taloushuolet -kyselyn vuonna 2024, ei tänä vuonna kuten tekstissä virheellisesti luki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
