Metsiä ei pidä pakkosuojella

Greenpeace on alkanut kartoittaa yhteismetsiä ilman omistajien suostumusta, etsien sieltä kohteita, jotka järjestön mielestä tulisi jättää koskemattomiksi (MT 8.1.2021).

Jos lahopuuta löytyy yli 15 kuutiota hehtaarilta, Greenpeace velvoittaa metsäyhtiöitä välttämään kauppoja ympäristöjärjestöjen luoman FSC-sertifikaatin menetykseen vedoten. Tämä on omaisuudensuojan kannalta kestämätöntä.

Toiminta muistuttaa vihreiden järjestöjen ja ympäristöministeriön aikanaan lanseeraamaa Natura -hanketta, jossa metsänomistajalta kysymättä pakkosuojeltiin metsäalueita korvauksetta tai mitättömillä korvauksilla. Toiminta on silkkaa sosialisointia.

Hyväntekeväisyys luontoa kohtaan on hieno asia, mutta sen tulee ehdottomasti ja aina olla vapaaehtoista. Näin toimii esimerkiksi Metso -ohjelma, johon metsänomistaja voi halutessaan osallistua ja saada hyvästä työstään korvauksen.

Natura jätti jälkeensä moniin pysyvän epäluulon ympäristöjärjestöjä kohtaan. Se sai aikaan vanhojen metsien hakkuita tulevien kartoitusten pelossa. Hakkuita toteutettiin myös ennenaikaisesti, parhaassa kasvussa olevissa metsissä, pelkästään Natura-pakkosuojelun pelossa.

Ennustan, että ellei Greenpeace julkisesti irtisanoudu ja lopeta inventointia, sama on edessä nyt. Moni yhteismetsä, joka on vapaaehtoisesti jättänyt maisemallisesti arvokkaita, eliöstöltään monimuotoisia alueita hakkuiden ulkopuolelle, saattaa päätyä toisenlaiseen ratkaisuun.

Kehotan Greenpeacea valitsemaan toisenlaisen, yhteistyön lähestymistavan. Järjestetään vaikka yhdessä seminaareja, joissa voitte viestiä metsänomistajille, miksi monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää. Toimitaan avoimesti. Ei luoda turhaa vastakkainasettelua.

Myös luontojärjestöjen on syytä olla kiitollisia metsänomistajille, joiden kasvavat metsät sitovat meidän päästömme ja vastaavat luonnon monimuotoisuudesta, joka on urbaaneissa ympäristöissä usein jo tuhottu.

Suomalainen metsänomistaja ja koko metsäsektori toimii nyt ja tulevaisuudessa vastuullisesti.