Yritysvastuu rakentaa luottamusta

Varmin keino saada omalle yritykselle julkisuutta on tuikata se tuleen, vanhat lehtimiehet opastavat. Silloin uutiskynnys ylittyy varmasti.

Yritysvastuu on näkynyt mediassa huonosti – ellei yrityksille ole sattunut skandaaleja. Suomessa ne ovat harvinaisia. Isot skandaalit ovat usein kiertyneet Suomeen riskimaatuonnin mukana.

Journalismin päivässä 2018 tanskalainen Ulrik Haagerup Aarhusin yliopistosta todisti, miten nykymedia on täynnä negatiivisuutta.

Tavallisille kansalaisille se usein on toisarvoista: ”Nykymedia luo draamaa, konflikteja, rikollisia ja uhreja. Se luo populisteja eikä todellisia johtajia, joita tarvittaisiin. Aiemmin länsimainen media on ansiokkaasti rakentanut demokratiaa, mutta nyt sen kyky siihen on selvästi heikentynyt. Trump- ilmiöön varsinkin amerikka­lainen media on itse syyllinen. Se ei pysty ratkaisemaan todellisia ongelmia. Se luo lisää jännitteitä ja vastakkainasetteluja yhteiskuntaan hyötyen niistä vain itse”.

Haagerupin niin sanottu rakentava journalismi painottaa tulevaisuuden ratkaisujen hakemista ongelmiin. Parhaimmat käytännöt kuva­taan. Ihmisiä inspiroidaan. Syyllisten hakeminen jätetään muille. Tyyli on kriittisen sijasta utelias ja rooli asioiden mahdollistaja.

Tämä yhdistyy syvällisesti yritysten vastuullisuustyöhön. Se käyttää GRI-mittareita, joilla seurataan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Mittariston runsaus on kuitenkin tehnyt aiheesta vaikean. Vertailu­kelpoisuus hämärtyy herkästi.

Osuustoiminta-lehti on analysoinut yritysvastuuta säännöllisesti vuodesta 2001 alkaen. Sen mukaan Suomen vastuullisimmat osuustoiminta­yritykset ovat Metsä Group, Valio, Atria, S-ryhmä, OP Ryhmä ja LähiTapiola.

Kuumin keskustelunaihe on ilmastonmuutokseen varautuminen, jossa on tullut muutamia ylilyöntejäkin. Suomessa on äkkinäisesti vaadittu radikaaleja toimia liha- ja maitotuotteita sekä metsien hakkuita vastaan.

Jos laadukasta kotimaista tuotantoa lähdetään meillä kurittamaan, niin silloin tuotteet yleensä tehdään jossakin kauempana, jossa vastuullisuuteen kiinnitetään vähemmän huomiota. Esi­merkiksi EU:n kautta asioihin löydettäneen parempia ratkaisuja.

Metsä Group on neljässä vuodessa investoinut kaksi miljardia euroa pääosin Suomeen. Atria julkisti jo kymmenennen yritysvastuu­raporttinsa ja käynnisti ison aurinkosähköpuiston Nurmoon.

Valiolle määräävä markkina- asema tuli kalliiksi, kun se 2010-luvun alussa kilpailuviraston mukaan hinnoitteli perusmaidot liian halvoiksi tavoitteena vallata markkinoita kilpailijoilta. Nyt maitosota alkaa viimein rauhoittua ja huomiota keskitetään maitoketjun kehittämiseen. Kuluttajien luottamusta Valio ei oikeustaisteluissa menettänyt, vaan sen brändi arvioitiin jo kuudennen kerran Suomen vastuullisimmaksi.

S-ryhmä on kunnostautunut parhaana omistajiensa palkitsijana.

Viime vuonna S-bonuksia maksettiin 372 miljoonaa euroa. Ne laskivat hiukan: edellisvuonna ne olivat 10 miljoonaa ja toissa vuonna 22 miljoonaa suuremmat. Pienentymiseen vaikuttivat tupakka- ja alkoholi­tuotteiden poistaminen bonusjärjestelmästä sekä tuotteiden halpuuttaminen. Maataloustuottajat ovat arvostelleet halpuutusta samalla kun tilojen kannattavuusongelmat ovat pahentuneet.

Finanssialaa kuohutti rahan­pesuskandaali, kun hämärä­peräinen rahaliikenne Venäjältä länsimaiseen pankki­järjestelmään Baltian kautta paljastui. Danske Bankin kertomus arvioi sen nousseen noin 200 miljardiksi euroksi. Rahojen taustalta löytyy rikollisuutta, korruptiota ja harmaata taloutta. Suomessakin jäljet ovat johtaneet useimmiten Venäjälle, mutta myös Maltalle ja Kuwaitiin.

Danskessa ja Swedbankissa tilanne johti johtohenkilöiden eroon. Danske vetäytyi pois Baltiasta ja Venäjältä. Keväällä myös Nordea joutui toistamiseen vastaamaan pienemmän mittaluokan rahanpesu­syytöksiin. Suomalaiset pankit ja vakuutusyritykset ovat skandaalilta välttyneet, mutta asiakkaiden ja rahojen alku­perän tunnistaminen on noussut entistä tärkeämmäksi.

Yritysvastuulain selvittäminen pääsi mukaan pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan. Se luvataan tutkia huolellisuusvelvoitteeseen perustuvana ja EU-tasoisena. Siinä tulisi ottaa huomioon erikokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut.

Vastuullisuusraporteista löytyi mainintoja myös sijoittajien heräämisestä arvostamaan vastuullisuustyötä aiempaa paremmin. Sen ymmärretään vähentävän yritysten riskejä. Sekä kuluttajien että tuottajien kannalta yritysvastuu on ensiarvoinen luottamuksen rakentaja.

Valion brändi arvioitiin jo kuudennen kerran Suomen vastuullisimmaksi.