Entä jos muuttaisinkin maaseudulle takaisin
Kylänraitti on siisti, ja siinä on vieri vieressä hienoja vanhoja kunnostettuja rakennuksia.20.12.202101:00
Tarinani on aika tavallinen. Olen syntynyt ja elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla, lähtenyt sitten opiskelemaan ja jäänyt sille tielle. Opiskelujen jälkeen päädyin asumaan Uudellemaalle.
Jotkut lapsuudenystävät vannoivat, että lähtevät muualle heti kun pääsevät. Minulla ei sellaista haavetta ollut.
Olisin mielelläni palannut opintojen jälkeen kotikuntaan tai ainakin tuttuun maakuntaan. Emme puolisoni kanssa kuitenkaan onnistuneet löytämään töitä molemmille.
Työuran vähitellen lähestyessä loppuaan mieleen on noussut ajatus, jospa palaisinkin maaseudulle. Mahtaisinko viihtyä?
Tänä syksynä minulla oli mahdollisuus testata, millaista olisi asua synnyinseudulla. Vuokrasin asunnon lyhyeksi aikaa.
Ajankohta ei olisi voinut olla huonompi. Oli lokakuu, sää oli järkyttävän kylmä, tuulinen ja sateinen.
En antanut olosuhteiden masentaa. Kutsuin kylään lähiseudulla asuvia ystäviä ja tuttavia. Kyläilin itse.
Pyöräilin pitkin poikin kylää katsellen, miten maisemat olivat muuttuneet. Mietin, mitä tuossa ja tuossa talossa aikanaan asuneille mahtaa nyt kuulua.
Synnyinkodin ohittaessani muistin, kuinka vajaa neljännesvuosisata sitten kirjoitin tähän lehteen jutun naapurustosta. Kävin siinä talo talolta läpi, mitä alueelle oli tapahtunut edellisen 20 vuoden aikana.
Kansallisarkistosta löytämäni jutun (MT 1.11.1997) lopputulema oli tiivistetty otsikkoon "Maaseudun rakennemuutos kourii jo rintamaidenkin kyliä". Osa taloista oli tyhjillään. Maatilojen määrä oli vähentynyt, lypsykarjaa ei enää ollut yhdelläkään.
Neljännesvuosisadassa kotikulmani on hiljentynyt entisestään, väki on vanhentunut mutta uusiakin asukkaita on tullut. Rakennuksista kuitenkin pidetään huolta ja peltoja viljellään.
Synnyinkotini sijaitsi laajalle levittäytyvän Panelian kylän laidalla. Nykyään kylässä asuu noin 1 500 henkeä.
Kotiseutuyhdistys toimii aktiivisesti. Paljon tehdään talkoilla. On rakennettu jäähallia ja korjattu myllyä. Kesäisin tarjoillaan kahveja motoristeille ja kerätään rahaa toimintaan.
Kylänraitti on siisti, ja siinä on vieri vieressä hienoja vanhoja kunnostettuja rakennuksia. (Ne muuten näyttävät nyt huikean paljon hienommilta kuin lapsuudessa.)
On markkinoita, pop up -tilaisuuksia, kesätori ja joka toinen vuosi kylän nimikkopäivät. Paluumuuttaja otettaisiin varmasti ilomielin mukaan toimintaan.
Uskon, että sulautuisin hyvin joukkoon ja viihtyisin. Harrastustenkin puolesta voisin asua missä vain, sillä ne eivät ole paikkasidonnaisia.
Totuuden nimissä täytyy kuitenkin tunnustaa, että ottaisi koville repiä itsensä kauemmaksi lapsista ja uusmaalaisista kavereista.
Toinen vaihtoehto olisi hankkia loma-asunto synnyinseudulta.
Etuovi.comin mukaan kylässä on myynnissä kahdeksan asuntoa.
Minulle sopivin saattaisi olla kylän ainoassa kerrostalossa sijaitseva noin 25 neliön remontoitu yksiö. Hintapyyntö on 22 000 euroa.
Kauppaan ja baariin olisi matkaa 170 metriä, apteekkiin 500 metriä ja oppimiskeskukseksi parhaillaan laajentuvaan alakouluun 800 metriä.
Ei kuulosta hullummalta. Ilman autoakin pärjäisi.
Pitää harkita!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
