EU:ssa on alkamassa uusi aika
24.4.201902:00
Tänä keväänä Euroopan unionissa alkaa uusi aika. Kuukauden päästä eurooppalaiset valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet päättämään EU:n lainsäädännöstä ja rahankäytöstä seuraavaksi viideksi vuodeksi. Vaalien jälkeen valitaan Eurooppa-neuvoston ja Euroopan komission uudet puheenjohtajat sekä uudet komissaarit.
Kulunutta kautta ovat leimanneet eurokriisin jälkimainingit, ennenäkemätön muuttoliike ja Britannian ero Euroopan unionista. Brexit-neuvottelut pistivät vauhtia unionin uudistamiseen ja jopa vahvistivat jäsenmaiden yhtenäisyyttä. EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä edettiin harppauksin.
Seuraavalla kaudella jäsenmaat joutuvat ottamaan kantaa esimerkiksi Ranskan aloitteeseen euroalueen budjetista. Muuttoliikkeen hallinnassa pitää saada aikaan yhteisiä eurooppalaisia päätöksiä ja toimintatapoja. Neuvottelut EU:n seuraavasta monivuotisesta budjetista ja Britannian eroprosessi ovat edelleen kesken.
Tulevissa vaaleissa Euroopan parlamentti tullee pirstaloitumaan.
Ennusteiden mukaan populistit oikealla ja vasemmalla vahvistavat asemiaan, kun taas perinteisesti suuret eurooppalaiset puolueet ottavat takkiinsa. Enemmistön kokoamisesta tulee entistä hankalampaa. Lainsäädäntö- ja budjettityöstä tulee monimutkaisempaa ja verkkaisempaa.
Euroopan kansanpuolue, johon kokoomus kuuluu, säilyttänee suurimman puolueen aseman. EPP:n jäseninä kokoomuslaisilla mepeillä on erinomaiset vaikutusmahdollisuudet lainsäädäntö- ja budjettiasioihin, jotka koskettavat myös suomalaisia.
EPP on myös vahva maatalouspuolue.
Vaikka en enää pitkään aikaan ole ollut maa- ja metsätalousministeri, on ollut helppo pysyä kärryillä, mitä EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle kuuluu pitämällä yhteyttä EPP-taustaiseen maatalouskomissaariin Phil Hoganiin. Hänen kanssaan käymieni keskustelujen jälkeen komissaari lopulta ilmoitti komission ymmärtävän Suomen tarpeen jatkaa Etelä-Suomen kansallista maataloustukea.
Kun uuden EU-kauden alkua ajattelee, mieleen tulee, että Suomen heinäkuun alussa alkava EU-puheenjohtajuus voisi osua parempaankin saumaan.
Euroopan unionissa on kuitenkin tilaa jäsenmaille, joilla on ideoita ja aktiivinen ote Euroopan kehittämiseen. Kunhan suhtaudumme puheenjohtajuuskauteemme kunnianhimoisesti, Suomi voi olla kokoaan suurempi.
Puheenjohtajuuskausi on erinomainen hetki edistää Suomelle tärkeitä asioita. Ilmastonmuutos ja ympäristön tila herättävät enemmän ja enemmän huolta. Minusta Suomen tulisi puheenjohtajuuskaudellaan tuuppia EU:a ottamaan globaali johtajuus ilmastoasioissa.
EU:n ja sen jäsenmaiden on tehtävä entistäkin määrätietoisempia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Suomen tulisi esittää EU:n päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppa on siihen hyvä väline.
Kestävä kehitys ja talouskasvu eivät ole vastakkaisia asioita. Eurooppa voi olla puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä ja luoda uusia markkinoita ja talouskasvua. Tähän EU:n tulee panostaa seuraavalla kaudella. Kestävän kehityksen budjetointi tulisi ottaa osaksi EU:n monivuotista budjettia.
Ilmastonmuutoksen ja kestävän kasvun lisäksi EU:n tulee seuraavalla kaudella keskittyä turvallisuuteen ja puolustusyhteistyöhön. Näillä aloilla voimme saavuttaa merkittävää eurooppalaista lisäarvoa yhdessä tekemällä.
Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja.
Ennusteiden mukaan populistit oikealla ja vasemmalla vahvistavat asemiaan.
Petteri Orpo: "Kun uuden EU-kauden alkua ajattelee, mieleen tulee, että Suomen heinäkuun alussa alkava EU-puheenjohtajuus voisi osua parempaankin saumaan."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
