Lukijalta: Turvepellot ovat tärkeitä ruuantuotannolle, ilmastonmuutoksen edetessä ”edullisimmilla alueilla” maat saastuvat, aavikoituvat ja muuttuvat kasvittomiksi
Meidän eloperäisten peltomaittemme poistamiseen ei pidä suinpäin ryhtyä, kirjoittaa Jorma Mäki-Jussila.
Viljelysmaina multa- ja turvemaat ovat hyviä. Ne muodostavat yleensä tasaisia ja isoja lohkoja, joissa työskentely ja maan muokkaaminen ovat helppoa. Kuva: Pekka FaliViime aikoina on ryhdytty voimakkaasti puhumaan eloperäisten viljelysmaittemme osuudesta ilmastonmuutokseen sekä niiden ennallistamisesta, muuttamisesta kosteikoiksi ja metsittämisestä.
Turvemaiden osuus Suomen kokonaispeltoalasta on vain kaksitoista prosenttia. Näillä meidän peltopläteillämme ei ole kokonaisuuden kannalta mitään vaikutusta maapallon kasvihuonekaasujen määrään ja sitä kautta ilmaston lämpiämiseen!
Kukaan ei myöskään tarkalleen tiedä, kuinka paljon ne todellisuudessa päästöjä aiheuttavat. Nykyinen päästöarvo perustuu hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) sopimaan laskentamalliin. Siinä turvepellon päästöt ovat täsmälleen samat Välimereltä Lappiin.
Viljelytavalla, sadolla tai sillä, että Suomessa maa on jäässä keskimäärin yli viisi kuukautta vuodesta, ei ole siihen vaikutusta!
Viherpoliittisessa matematiikassa turvepellon päästö poistuu vain poistamalla turvepelto viljelystä.
Viljelysmaina multa- ja turvemaat ovat hyviä. Ne muodostavat yleensä tasaisia ja isoja lohkoja, joissa työskentely ja maan muokkaaminen ovat helppoa.
Eloperäisten peltojen etuna on myös kivennäismaita vähäisempi typpilannoituksen tarve. Samoin vettä on yleensä hyvin kasvien käytössä.
Riittävästi kalkituilla ja salaojituilla turve- ja multamailla satotaso on korkea ja erityisesti ääriolosuhteissa päihittää tuntuvasti kilskan savikon ja köyhän hietikon sadon.
Hyvin viljelty turvepelto muuttuu sitä paitsi maatumisen ja laskeentumisen kautta jo miespolven aikana ensin multamaaksi ja ohutturpeinen melko nopeasti kivennäismaaksi.
On tiedostettava, että Suomen osaksi soistakin raivatut viljelysmaat ovat meille ja jopa muullekin ihmiskunnalle hyvin tärkeitä puhtaan ruuan tuottamisessa, kun ilmastonmuutoksen edetessä maailman ”edullisimmilla alueilla” maat saastuvat, aavikoituvat ja muuttuvat kasvittomiksi.
Meidän eloperäisten peltomaittemme poistamiseen ei pidä suinpäin ryhtyä. Lisähyötyäkin saadaan, kun ilmaston lämmetessä täällä kasvuedellytykset vain paranevat!
Jorma Mäki-Jussila
Peräseinäjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
