Testataan vähän
TIMO PARVELA
Kävin muutama vuosi sitten leikkauksessa. Melko pieni, mutta arkea hankaloittava vaiva piti hoitaa kerralla kuntoon. Kirurgi suositteli uudella tekniikalla tehtävää operaatiota, jossa käytettäisiin aivan tuliterää konettakin.
M
inun lisäkseni useampi muukin hotaisi iltateensä väärään kurkkuun, kun Ajankohtaisessa kakkasessa pienpuhdistamoyrittäjä ilmoitti olevan normaali käytäntö, että kuluttajilla testataan keskeneräisten tuotteiden toimivuutta.
Tuotteilla tässä yhteydessä tarkoitetaan nimenomaan jätevesien puhdistuslaitteistoja, eikä niitä toisia tuotteita, jotka kyllä ovat testattua ja taattua tavaraa. Vietin hiljaisen loppuillan. Eihän siinä nyt ole järjen häivää, että markkinoidaan tekniikkaa, joka etukäteen tiedetään toimimattomaksi.
Asia vaivasi minua vielä seuraavana aamunakin. Ettäkö tosiaan yrittäjät voisivat siirtää tuotekehittelyyn ja testaukseen liittyvät kustannukset ja ongelmat noin vain meidän kuluttajien maksettavaksi ja kärsittäväksi? Ilman että kukaan viheltää peliä poikki?
Mitä siitä tulisi, jos käytäntö yleistyisi muillakin aloilla? Vaikka lääketieteessä ja… Vasta tässä vaiheessa sytytti. Mieshän olikin koko ajan ollut oikeassa ja minä närkästyksineni ja närästyksineni niin väärässä kuin olla ja voi.
Tällä hetkellä käydään myös rasvadebattia. Meneillään on nimittäin laajuudeltaan järisyttävän kokoinen ihmiskoe, jossa sukupolvillamme testataan veren rasvapitoisuutta alentavia lääkkeitä. On mahdollista, että monet niistä hyötyvätkin, mutta yhtä mahdollista on, että valtava määrä ihmisiä syö lääkkeitä turhaan ainoana ilonaan vain niiden tuomat hankalat sivuoireet.
Jo silmien palosta olisi pitänyt osata päätellä jotain, mutta mitäpä sitä tavallinen ihminen. Vaivainen vielä. Sitä paitsi kirurgit ovat vuodesta toiseen juuri se kaikkein arvostetuin ammattiryhmä. Me kirjailijat taidamme olla siellä häntäpäässä toimittajien, poliitikkojen ja kohta myös pienpuhdistamoyrittäjien rinnalla. Suostuin siis nöyrästi.
No, se meni pieleen. Uusi tekniikka ei ollutkaan vielä aivan loppuun hiottua ja ainakin minun tapauksessani se vain pahensi vaivoja. Tulipahan testattua. Minulla nimittäin.
Lääketieteessä kait pitäisi pyrkiä hoitamaan ihmistä ja kunkin yksilön oireita sekä parantamaan hänen elämänlaatuaan, mutta tämänhetkisten tietojen valossa nyt keskitytään lääkitsemään kansakuntien laboratorioarvoja. En tietenkään kehota ketään jättämään lääkkeitä pois, mutta jännityksellä odotan seuraavaa lääkkeiden jakoa.
Sama juttu mielialalääkkeiden kanssa. Suurin osa niistä on yleislääkärin määräämiä. Resepti kirjoitetaan yhden vastaanottokäynnin perusteella. Pillerit mukaan apteekista ja sitten vaan kohti valoisampaa tulevaisuutta. Tai ainakin tasaisempaa.
Ihan tarkkaanhan ei tosin edes tiedetä, kuinka ja miksi nämä pillerit ihmisaivoihin vaikuttavat, mutta pääasia, että jotenkin vaikuttavat. Pääasia, nimenomaan. Eräänlainen kuluttajilla suoritettava pienpuhdistamotesti tämäkin siis.
Asiaa pohdittuani totesin puhdistuneeni. En lähimainkaan ohjearvojen mittaisesti, mutta pienesti kuitenkin.
Iloisiin testailemisiin!
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
