Maapallo pelastetaan Riossa

Näin mainostetaan Suomen mediassa tulevaa jättiläismäistä ympäristökokousta Brasilian Riossa.

Nämä kokoukset ovat paisuneet kuten olympialaisetkin. Ne ovat kalliita ja niihin osallistuvat kuluttavat järkyttävän suuren määrät energiaa ja sitä myötä ilmaan tulee kuutiokilometreittäin hiilidioksidia. Hyvän asian vuoksi voi tehdä mitä vain. Näin hädissään olevat ihmiset ajattelevat.

Toisaalta heidän hätänsä ei taida koskeakaan koko maapalloa vaan sitä, kuinka saada äänensä kuuluviin ja saada julkisuutta. Nämä tapahtumat keräävät ääriuskovaisia kuin hunaja mehiläisiä. Media nauttii syntyvistä kahakoista.

Toimittajien suurimpana huolena tuntuu olevan se, että aavikoitumisen edetessä ihmiset nälkiintyvät. Sellainen kehitys pitäisi saada muuttumaan. Se ei kuitenkaan tapahdu aivan lonkalta.

Maapallon ilmaston lämpeneminen alkoi sata vuotta sitten. Jos niin ei olisi tapahtunut, olisivat aavikkojen laitamat viljeltyjä, eikä siellä nälänhätää tunnettaisi.

Pitäisikö ilmaston jäähtyä niin, että pohjoiset alueet muuttuisivat asuinkelvottomiksi ja Saharassa olisi parhaat olosuhteet? Sitä tuntuu moni haluavan, tosin unohtaen tämän pohjoisen alueen.

Rion kokousta mainostettaessa käytetään esimerkkinä Montrealin kokousta, jossa kiellettiin freonien eli CFC-yhdisteiden (kloori-fluori-hiili) käyttö. Freonien oli päätelty kulkeutuvan yläilmakehään ja siellä tuhoavan otsonia.

Tässä oli jäänyt huomiotta se tosiseikka, että otsonia (O3) syntyy auringon UV-säteilyn hajottaessa happimolekyylin (O2) kahdeksi happiatomiksi (O). Nämä yhtyvät kolmeksi ja syntyy otsonimolekyyli. Siten auringon säteilyn voimakkuus määrää sen, kuinka paljon otsonia syntyy. Siten itse otsonilla ei alkuaan ole mitään tekemistä UV-säteilyn estymisen kannalta.

Kun otsonia on syntynyt, on siinä taas UV-säteilylle lisää hajotettavaa.

Nykyinen auringon säteilymaksimi on kääntymässä laskuun. Edellinen lähes yhtä voimakas maksimi oli 9 000 vuotta sitten, jolloin viimeksi tapahtuneen mannerjäätikön rippeet saivat kyytiä.

Koko freonihysteria olisi ollut mielekkäämpi, jos olisi heti julkistettu kokeelliset tutkimustulokset siitä, miten UV-säteily toimii. Sellaisen kokeen voi tehdä nykyäänkin, jos tähän asiaan suuntautuisi yleistä kiinnostusta.