Turvakotiin on usein pitkä matka
13.10.201016:00
Kun oma koti käy liian turvattomaksi, turvakoti voi tarjota suojaa. Jos sinne ei ole liian pitkä matka ja jos siellä on tilaa.
Turvakodin turvaa kaipaavat lähisuhdeväkivallan uhrit ovat aika eriarvoisessa asemassa sen mukaan missä päin Suomea he asuvat, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Ritva Karinsalo. ”Turvakodit ovat kaupunkipaikoilla ja maaseudun ihmisten avunsaanti on ihan toinen kysymys.”
”Rovaniemen pohjoispuolella ei ole mitään ja Itä-Suomessa on isoja katvealueita, missä ei ole turvakoteja. Mikkelin seudulle on nyt tehty aloite turvakodin perustamisesta ja olen kuullut puhetta, että myös Kainuuseen ollaan suunnittelemassa hanketta turvakodin saamiseksi.”
Toisinaan turvakotiin lähdetään pitkästäkin matkasta. Silloin turvakoti ei todellakaan ole mikään lähellä oleva matalan kynnyksen paikka, jonne voi lähteä pahasta perheväkivaltatilanteesta. ”Tosin yleensä turvakoteihin tullaan suunnitelmallisesti, ei suoraan kadulta”, Karinsalo toteaa.
”Kun turvakoteja ei ole lähellä, maaseudun ihmisten täytyy sitten tukeutua avuntarpeessaan peruspalveluihin: sosiaalitoimi, neuvolat ja mielenterveystoimi ovat niitä paikkoja, joista haetaan apua.”
Sen lisäksi, että turvakotiin on monelle liian pitkä matka, Suomessa on turvakotipaikkoja aivan liian vähän. ”Suomi saa jatkuvasti Euroopan Neuvostosta huomautuksia, että meillä on liian vähän turvakotipaikkoja suhteutettuna väestöön sekä siihen, että meillä on väkivaltaa paljon”, Karinsalo kertoo.
Euroopan Neuvoston suosituksen mukaan jokaista 10 000 asukasta kohti pitäisi olla yksi turvakodin perhepaikka. Suomen väkilukuun suhteutettuna tämä tarkoittaa 530 perhepaikkaa. Suomessa on STM:n selvityksen mukaan reilut parikymmentä turvakotia, joissa on yhteensä vain hiukan toista sataa perhepaikkaa.
Pari viikkoa sitten avattiin hallituksen Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelma. Tavoitteeksi on asetettu turvakotien määrän lisääminen niin, että turvakotipaikat riittäisivät nykyistä paremmin kaikille tarvitsijoille eri puolilla Suomea. Myös turvakotien valtakunnallistaminen on tavoitteena.
Poliitikkojen kauniiden sanojen jälkeen Karinsalo on kuitenkin aika turhautunut. ”Käytännössä missään ei ole euron euroa eikä ole mietitty, kuka tekee, miten tekee.”
”Tietenkin täytyy muistaa myös se, ettei turvakoti ole ainoa keino väkivallasta selviytymiseen. Kaikkihan eivät suinkaan halua tulla turvakotiin. Turvakodit eivät ole itsetarkoitus, vaan se, että ihmiset saisivat apua.”
”Ihmiset hakevat apua myös avopalveluista ja moni löytää apua netistä. Tarvitaan monenlaista ja monentasoista apua. Väkivallan ympäröiminä elävät ihmiset tarvitsevat väliintuloa, sitä, että joku kiinnittää huomiota ja jonkun, jonka kanssa voi lähteä asioita käsittelemään.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
