Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Nuoren tulevaisuus on tehty unelmista

    Kun nuori mies tekee äärimmäisen väkivallanteon, jotain on mennyt pahasti pieleen. ”Hän on menettänyt toivonsa, unelmansa ja uskonsa tulevaisuuteen paljon aiemmin”, sanoo lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Nuorten pelastamiseksi on kuitenkin paljon tehtävissä. Jos tahdotaan.

    Puheenvuoro

    Kouluterveydenhoito avainasemassa

    Yhdessä tekeminen on mainio paikka aloittaa keskustelu, vaikka ruokaa laittaessa tai autossa. Silloin nuorenkin on helpointa alkaa itse puhua asioistaan.

    Käytä rutiineja. Nuoret kokevat irrallisuutta. Rauhoittuminen kodin sääntöihin antaa vastapainoa ja pitää koossa. Yhteisiä ruokailuja ja kodin rutiineihin osallistumista kannattaa vaatia, vaikka nuori protestoisi.

    Älä päästä etäälle. Nuori saattaa vetäytyä ja salata asioitaan, koska olettaa, ettei aikuinen voi ymmärtää häntä. Ole kiinnostunut hänen tekemisistään. Mene katselemaan nuoren harrastuksia. Hyvät kohtaamiset eivät välttämättä synny helposti, jokaiseen mahdollisuuteen kannattaa tarttua.

    Kuuntele, kuuntele ja kuuntele. Suuri osa nuorista on sitä mieltä, että aikuisia ei kiinnosta. Heillä on aina kiire silloin kun nuori haluaisi puhua.

    Osoita arvostavasi nuoren mielipidettä ja näkökantaa, olipa se mikä tahansa. Jos hän inttää, anna hänen inttää. Kysele kiinnostuneena lisää. Jokainen nuoren avautuminen rakentaa luottamusta ja toimii liimana välillänne.

    Puhu kuitenkin. Vaikka nuori sanoisi, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa, puhumisellasi ja mielipiteilläsi on merkitystä.

    ”Jos vanhempien kaikki energia menee toimeentulosta selviämiseen, vanhemmuuteen riittää todennäköisesti vähemmän panoksia.”

    Nuorten pahoinvoinnin edessä on helppo nostaa kädet pystyyn. Se on kuitenkin pahinta, mitä nyt voidaan tehdä, sanoo Väestöliiton lastenpsykiatri Raisa Cacciatore.

    ”Ei missään tapauksessa saa uskoa joidenkin poliitikkojen sanomaa, että ei tässä nyt oikein mitään voida tehdä. Mitä vaan voidaan tehdä, jos tahdotaan.”

    Cacciatoren mukaan meillä on kyllä riittävästi tietoa ja taitoa lasten ja nuorten auttamiseksi. Tarvitaan tahtoa ja resursseja.

    Perheet tarvitsevat tukea

    Toissa viikolla Ylen uutiset selvitti, miten Jokelan koulusurmien jälkeen on satsattu kouluterveydenhuoltoon Tuusulan lähikunnissa. Esimerkiksi Järvenpäässä aiotaan ensi vuonna pienentää panostusta kouluterveydenhuoltoon.

    ”Suurin osa lapsista voi hyvin, heidän kohdallaan voidaan jättää seulontoja tekemättä”, totesi Järvenpään sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Markus Hemmilä tv-uutisille.

    Cacciatore on kommentista todella kauhistunut. ”Aivan uskomatonta. Nekin, jotka voivat hyvin, jätetään mahdollisimman vähälle”, lastenpsykiatri puuskahtaa.

    ”Eihän kukaan voi päättää, että nyt tämä lapsi voi hyvin. Huomenna ei ehkä enää voi. Jokainen kasvuvaihe on tavallaan uusi kriisi. Ja lapselle voi tulla niin äkisti erilaisia muutoksia. On äärettömän tärkeää, että asiantuntija on kuulolla. Että on ne kohtaamiset, jolloin esitetään ratkaisevat kysymykset.”

    Cacciatoren mielestä kouluterveydenhuolto on avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin seurannassa, sillä se tavoittaa koko ikäpolven. ”Jos siellä tehdään seulontoja, löytyvät nämä hiljaiset riskihenkilöt, jotka eivät oireile ulospäin. Mitä pienempänä heiltä kyselee ja heille juttelee, sitä helpompaa heidän auttamisensa on.”

    Unelmat vievät tulevaisuuteen

    Perheiden tukemista Cacciatore pitää hyvin tärkeänä. Pahoinvoivien perheiden kierteeseen on tartuttava. ”Huonosti voivista nuorista kasvaa meidän systeemillä huonosti voivia aikuisia ja aikanaan huonosti voivia vanhempia.”

    ”Kaikkien perheiden tietotaito ja jaksaminen ei ole ihan samanlaista, monet perheet tarvitsevat kasvatustukea ja psykososiaalista tukea. Koulun ja kodin yhteistyö, oppilashuoltoryhmät, koulupsykologi, koulukuraattori, kaikki nämä ovat oleellisen tärkeitä, niistä ei pidä vähentää.”

    Cacciatore ei voi ymmärtää puheita siitä, ettei koululla olisi kasvatusvastuuta. ”Lapsi on siellä kokonaisen työpäivän mittaisen ajan, kenen vastuulla kasvatus silloin on, jollei koulun? Lapsi on siellä tunteineen, pelkoineen ja tarpeineen, kokonaisena. Hänellä täytyy olla siellä se aikuinen, kenen luokse voi juosta, jos on hätä.”

    ”Lapsiperheiden köyhyys on yksi iso asia. Jos vanhempien kaikki energia menee toimeentulosta selviämiseen, vanhemmuuteen riittää todennäköisesti vähemmän panoksia.”

    ”Vanhemmat saattavat tehdä töitä kahdessa vuorossa ja lapset ovat yksin kotona. Ala-asteikäinen saattaa joutua hoitamaan tarhaikäistä. Tämä on hyvin tavallista yksinhuoltajaperheissä. Ei semmoinen vanhemmuus ole riittävää, se on ihan selvää. Mutta se voi olla ainoa keino selviytyä.”

    ”Ja raha on asia, josta eniten riidellään perheissä. Jos sitä ei ole, niin siitä riidellään helpommin.”

    Murrosikäisten vanhemmille Cacciatorella on tarjolla paljon viisaita neuvoja. Niitä hän myös koonnut juuri ilmestyneisiin kirjoihin: Samuli Koiso-Kanttilan kanssa kirjoittamaansa Pelastakaa pojat! sekä Erja Korteniemi-Poikelan ja Maarit Huovisen kanssa tekemäänsä Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa.

    ”Tärkeintä on säilyttää keskusteluyhteys ja kontakti nuoreen. Se tarkoittaa läsnäoloa ja tutustumista tämän maailmaan.”

    Tärkeää on myös tukea nuoren itsetuntoa ja minäkuvaa. ”Unelmat ovat osa sitä itsetuntoa. Jos nuorella ei ole unelmia, niin sitten täytyy tehdä unelmien rakennustyötä. Mikä susta tulee isona, on tosi tärkeä kysymys.”

    ”Riskikäyttäytymisen takana on hirveän usein toivottomuus. Tunne, että mulla ei ole mitään väliä, eikä ole tulevaisuudenkuvia eikä unelmia. Kun unelmat ovat kuolleet, kaikki on samantekevää.”

    ”Kaikki lähtee siitä, että on tulevaisuus, jota tavoitella. Nuoret tarvitsevat pilvilinnoja, joita rakennella. Jotain, minkä takia jättää väliin joku paha työ tai typeryys.”

    Väestöliiton maksuton, alle 20-vuotiaille suunnattu Poikien puhelin päivystää arkisin klo 13–18 numerossa 0800-94884. Puheluihin vastaa koulutettu ammattilainen, joka ymmärtää poikien maailmaa.

    www.poikienpuhelin.fi

    Raisa Cacciatore, Samuli Koiso-Kanttila: Pelastakaa pojat!

    Minerva-kustannus.

    Raisa Cacciatore, Erja Korteniemi-Poikela, Maarit Huovinen: Miten tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa. WSOY.