Osuuskauppa erkaantui juuriltaan
19.2.201801:00
Kun osuustoimintaliikettä aikoinaan perustettiin 1800-luvulla, elettiin hyvin erilaisessa maailmassa.
Työntekijät raatoivat pitkää päivää teollistuneen Ison-Britannian tehtaissa, mutta eivät vaurastuneet työllään.
Rochdalessa Britanniassa työmiehet keksivät 1840-luvulla perustaa oman kaupan. Säästämällä ja yhdistelemällä pieniä tilejä kauppa saatiin kuin saatiinkin käyntiin.
Puodissa myytiin arkielämän välttämättömyyshyödykkeitä, ja sen toimintaan pääsivät mukaan kaikki halukkaat. Korkoa ei kiskottu, eikä kauppa tavoitellut voittoa.
Näin syntyi maailman ensimmäinen osuuskauppa.
Sen toiminta yritettiin tietenkin tukahduttaa kauppiasporvariston toimesta, mutta markkinavallankumous oli jo alkanut, eikä sitä voinut pysäyttää.
Osuustoiminta vyöryi sittemmin yli koko tunnetun maanpiirin.
Suomessa osuustoiminnan isänä pidetään Hannes Gebhardia, joka toi opit Pohjolaan Saksasta 1800-luvun lopulla.
Osuuskunnista tuli nopeasti suosittuja. Vuoden 1913 loppuun mennessä Suomessa oli perustettu jo 2 167 osuuskuntaa.
Täkäläisissä oloissa osuustoiminta auttoi erityisesti maaseudun köyhälistöä. Vähäväkinen maakansa kykeni yhdistämään voimansa.
Voitiin luottaa siihen, että tarvittavat elintarvikkeet ja muut tuotteet olivat saatavilla riittävän läheltä ja kohtuulliseen hintaan.
Yli sata vuotta myöhemmin maailma makaa varsin erilaisessa asennossa.
Suomi on teollistunut, jälkiteollistunut, kaupungistunut ja vaurastunut. Elintaso on harpannut huimasti eteenpäin ja moni asia on paremmin kuin ennen.
Osuuskaupan toimintaa ei kuitenkaan enää tunnista entisekseen.
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi helmikuun alussa Osuuskauppa Keskimaan aikeista lakkauttaa Pylkönmäen maaseututaajaman ainoa Sale-kauppa (MT 5.2. ja 9.2.).
Kauppa on kuulemma kannattamaton suurimman osan vuodesta.
Ikäihmisten ja lapsiperheiden lähikauppa uhkaa nyt etääntyä 30 kilometrin päähän.
Pylkönmäki on vain yksi esimerkki monien joukossa.
Osuuskauppaa ei Suomessa enää kiinnosta, pysyvätkö maaseudun lähikaupat pystyssä, vaikka osuustoimintamme kansalliset juuret ulottuvat syvälle maaseudun multaan.
Osuuskaupan pomot rakentelevat mieluummin suuria megamarketteja ja prameita hotelleja pääkaupunkiseudulle, Pietariin ja Tallinnaan.
Osuuskauppa myös halpuuttaa viljelijää henkihieveriin. Vaikka MT tylyttää asiasta harva se viikko ja moni tuottajataustainen S-ryhmäläinen äänestää jo jaloillaan, ei meno muuksi muutu.
On päivänselvää, että osuuskaupan toiminta on erkaantunut kauas juuriltaan.
S-ryhmä toimii nykyään kuin mikä tahansa voittoa tavoitteleva pörssiyritys.
Osuustoiminnallisuudesta ja asiakasomistajuudesta edelleen mielellään puhutaan, koska se kuulostaa kivalta.
Kun perinteinen osuuskauppa on kääntänyt selkänsä historialleen, toivoisi Suomessa syntyvän entistä enemmän uudenlaisia osuustoiminnan muotoja.
Toki S-ryhmä valitsee edelleen paikalliset edustajistonsa avoimin ja demokraattisin vaalein.
Voisitko sinä, joka nyt edustajistossa istut, vaikuttaa asioihin edes vähän omassa osuuskaupassasi?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
