Kova Brexit sekoittaisi EU:n elintarvikemarkkinat

Iso-Britannia eroaa Euroopan unionista tämän kuun viimeisenä päivänä, ellei sopimusta ja siirtymäaikaa saada aikaiseksi tai eropäivää lykätä. Sopimuksettomalla erolla eli kovalla brexitillä olisi suuret vaikutukset EU:n maatalous- ja elintarvikemarkkinoille. EU27:n kauppatase Britannian kanssa maatalous- ja elintarviketuotteissa oli viime vuonna yli 24 miljardia euroa ylijäämäinen.

Britannian yli 67 miljoonan asukkaan kansakunta on merkittävä nettotuoja lähes kaikkien maataloustuotteiden suhteen. Vain vilja- ja öljykasvisektoreilla Britannian oma tuotanto vastaa nettomääräisesti jotakuinkin omaa kulutusta. Liha-, maito- ja vihannessektoreilla maan tuontiriippuvuus on suuri.

Eropäivänä EU:n ja Britannian välisellä rajalla alettaisiin noudattaa kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä sekä EU:n terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyviä tarkastuksia ja valvontaa, mikä aiheuttaisi huomattavia hidastuksia, lisäkuluja sekä -byrokratiaa.

Kaupankäynnissä sovellettaisiin kovan brexitin myötä lähtökohtaisesti Maailman kauppajärjestön WTO:n mukaisia niin sanottuja most favoured nation (MFN) -tulleja, jotka ovat maatalous- ja elintarviketuotteilla teollisuustuotteita selvästi korkeampia. Kun teollisuustuotteilla unionin MFN-tullit ovat keskimäärin neljä prosenttia, ovat ne maataloustuotteilla yli 20 prosenttia. Maitotuotteilla tullitaso on 40–80 prosenttia, ja joillakin lihatuotteilla jopa yli 100 prosenttia.

Britannian hallitus julkaisi maaliskuussa yksityiskohdat väliaikaisesta tullijärjestelmästä, jos Britannia irtoaa EU:sta ilman sopimusta. Suunnitelman mukaan tulleja langetettaisiin muun muassa naudan-, sian-, lampaan- ja siipikarjanlihalle sekä joillekin maitotuotteille. Tullit olisivat kuitenkin MFN-tulleja alempia.

Lisäksi naudanliha- ja siipikarjanlihatuotteille sekä sokerille asetettaisiin neljännesvuosittaiset kiintiöt, joiden puitteissa tuotteita voi tuoda Britanniaan tullitta. Väliaikaisen tullijärjestelmän tarkoituksena on minimoida yrityksille ja kuluttajille aiheutuvat kustannukset sekä suojella herkästi haavoittuvia sektoreita.

Merkittävää on, että EU27-maat menettäisivät suosituimmuusasemansa Britannian elintarvikemarkkinoilla. Tämä helpottaisi kolmansien maiden pääsyä brittimarkkinoille ja parantaisi merkittävästi näiden maiden kilpailukykyä suhteessa EU-maihin. Euroopan parlamentin teettämän tutkimuksen mukaan maatalous- ja elintarviketuotteiden vienti EU-maista Britanniaan ja tuonti Isosta-Britanniasta vähenisi jopa yli 60 prosenttia.

Viime vuonna EU27-maista vietiin Britanniaan juomia ja vihanneksia sekä liha-, maito- ja viljatuotteita yli 42 miljardin euron arvosta. Viisi suurinta viejämaata, Hollanti, Saksa, Ranska, Irlanti ja Espanja, vastasivat kahdesta kolmasosasta vientiä.

Britit puolestaan toivat EU-markkinoille elintarvikkeita ja juomia yhteensä lähes 18 miljardilla eurolla. Lisäksi osa Irlannin elintarvikeviennistä on kulkeutunut unioniin Britannian kautta.

Euroopan komission julkaisemien toimintaohjeiden mukaan brittituotteisiin sovellettaisiin kovan brexitin myötä WTO:n mukaisia MFN-tulleja. EU:n asettamat tullit olisivat siten korkeampia kuin Britannian hallituksen suunnittelemat tullit.

Koska maatalous- ja elintarviketuotteita on viety Suomesta Britanniaan viime vuosina alle 50 miljoonan ja tuotu noin 130 miljoonan euron arvosta, brexitin suorat vaikutukset eivät ole suuret Suomeen markkinoilla. Vaikutus tulisi epäsuorasti EU:n sisämarkkinoiden kauppavirtojen muuttumisen takia. Jos ruuan vienti unionista Britanniaan supistuisi merkittävästi, EU27-maat pyrkisivät hakemaan tuotteille uusia markkinoita joko EU:n sisältä tai EU:n ulkopuolelta.

Esimerkiksi irlantilaisten nykyisestä nauhanlihan viennistä puolet on mennyt britteihin ja maito-jauheen viennistäkin neljäsosa. Mikäli tämä vienti estyisi kaupan vaikeutumisen takia, niin irlantilaista nautaa ja maitojauhetta voi päätyä aiempaa enemmän EU-27:n markkinoille.

Sisämarkkinoille tulisi siten kovan Brexitin toteutuessa lisää kilpailua ja Suomen elintarvikevienti joutuisi entistä tiukempaan kilpailutilanteeseen. Nykyisin Suomen elintarvikeviennistä lähes kolme neljäsosaa menee EU-alueelle.

Tarjonnan merkittävä lisääntyminen EU:n sisämarkkinoilla – ja etenkin alkuvaiheen ”erokaaos” – vaikuttaisi alentavasti tuottajahintoihin. Vertailukohtaa voi hakea vuoden 2014 Venäjä-pakotteista, mikä alensi esimerkiksi maidon tuottajahintoja jopa 15 prosenttia.

Nyt mittaluokka on aivan erilainen. EU-maiden elintarvikevienti Britanniaan on 3,5 -kertainen suhteessa Venäjän vientiin ennen pakotteita. Sekä yritysten että poliitikkojen onkin syytä varautua suureen epävarmuuteen.

EU-maiden elintarvikevienti Britanniaan on 3,5 -kertainen suhteessa Venäjän vientiin ennen pakotteita.