Jatkuva kasvatus ei kehitä puuainesta
Metsänomistajalle suositellaan mediassa herkästi metsän peitteistä eli jatkuvaa kasvatusta. Siinä kohdetta ei uudisteta kerralla, vaan ajan kuluessa poimitaan hakkuukypsiä puita pois, jotta pienemmätkin puut saisivat tilaa kehittyä.
Toiminta on joidenkin mallien mukaan onnistuessaan taloudellisesti edullista, hakkuutulot ovat suuria, uudistaminen on halvempaa ja vaatii vähemmän työpanosta kuin ihmisen tekemänä. Maisema säilyy koko ajan metsäisen näköisenä.
On kummallista, miksi tätä menetelmää ei käytetä muillakin aloilla, kuten poronhoidossa, koirakenneleissä tai juoksijatalleissa. Sielläkin voitaisiin myydä pois paras suoriutuja, jotta heikommat saisivat tilaa kehittyä.
Näin ei kuitenkaan menetellä, vaan heikompia tuotantoeläimiä karsitaan ja ollaan tarkasti tietoisia kantakirjoista, sukupuista ja hyvien ominaisuuksien siirtämisestä. Syytä tähän toimintatapaan kannattaa kysyä yrittäjiltä itseltään.
Metsänomistaja haluaa yleensä ottaa jälkeläisiä parhaasta yksilöstä. Jos nykyinen puulajikanta on heikko, hän aloittaa kasvatuksen uusilla, laadukkaammilla yksilöillä.
Syynä tähän on, että yleensä tilan antaminen heikommalle ei kehitä siitä parhaan, myydyn veroista, koska yksilön perintötekijät eivät siihen riitä. Menettely johtaa puusukupolvien kuluessa vähitellen metsän kasvun ja ominaisuuksien heikkenemiseen.
Metsänomistajalla voi tietysti olla muitakin arvoja kuin taloudellinen tulos, silloin voi antaa aikaa jatkuvalle kasvatukselle ja katsoa, mitä siitä tulee. Myös hevosia, koiria tai poroja voi pitää lemmikkeinä, ilman tuotanto-odotuksia – jos siihen on varaa.
Metsän hoitotoimista ja päätöksien seurauksista on vaikeaa omakohtaisesti oppia, sillä siihen ihmisen ikä on liian lyhyt, kestoltaan vain noin puolet puun iästä. Täytyy katsoa aiempien toimijoiden saamia tuloksia ja oppia heidän kokemuksistaan.
Onneksi Suomessa on satavuotias metsäntutkimus, eikä nykyaikaisen metsänomistajan tarvitse oppia kaikkea kokeilemalla ja kantapään kautta. Lyhytikäisten tuotantoeläinten kohdalla jatkuvan kasvatuksen vaikutukset havaitsee helpommin. Ehkä siksi sitä ei niissä piireissä harrastetakaan.
Leena Neitiniemi-Upola
metsänomistaja
Lapin Metsävaliokunta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
