Suojaksi suomalaista sellua

Katarina Hanell ja Oskari Nuortie ovat ylpeitä perheyrityksestä. 

Vuokkosia valmistetaan monessa koossa ja mallissa. Myös materiaaleissa on varaa valita. 

Veikkolan tehtaan linjastot kursivat kasaan vuosittain noin 150 miljoonaa hygieniatuotetta. Vuokkoset-side koostuu kuitukankaasta, lämpökäsitellystä paperista, imuaineesta, muovikalvosta ja elintarvikekäyttöön hyväksytyistä kuumaliimoista. 

TEKSTI: Katja Lamminen KUVAT: Jaana Kankaanpää Kirkkonummen Veikkolassa

Kokoushuoneessa on vaaleanharmaa kiviveistos, joka esittää valtavaa pyllyä. Sehän sopii, sillä tarkoitus on keskustella terveyssiteistä.

Pöydän ääressä istuu Oskari Nuortie, jonka ansiosta Suomessa valmistetaan terveyssiteitä ja vaippoja. Vauvaiässä Nuortien takamus nimittäin ärtyi sideharsovaippojen käytöstä, jolloin hänen isänsä Raimo Nuortie ryhtyi kehittämään herkälle iholle sopivaa kertakäyttövaippaa. Paperiteollisuuden palveluksessa ollut isä keksi käyttää materiaalina kuidutetun selluloosan ja neitseellisen sanomalehtipaperin seosta. Tuote osoittautui imukykyiseksi ja toimivaksi.

Pian yrityksen toiminta laajeni terveyssiteisiin. Keväinen metsäretki perheen kanssa poiki kotimaiselle tuotteelle sopivan nimen: Vuokkoset. Nykyään brändin tunnistaa jokainen suomalainen nainen.

Vuokkosia valmistaa Kirkkonummella Delipap, jonka toimitusjohtaja Oskari Nuortie on. Perheyhtiössä työskennellään kolmessa polvessa, sillä Raimo-isä istuu hallituksen puheenjohtajana ja Oskarin tytär Emilia vastaa muun muassa yrityksen Facebook-sivuista. Myös Oskarin kaksoissiskot ovat yhtiön toiminnassa mukana.

Länsimaiselle naiselle terveysside on yhtä arkinen asia kuin vessapaperi. Harva mieltää niitä luksustuotteiksi, joita ne maailman mittakaavassa eittämättä ovat.

Köyhissä maissa naiset käyttävät kuukautissuojana kangasrättejä. Vielä nykypäivänä joissain kulttuureissa naiset eristetään kuukautisten ajaksi muusta yhteisöstä. Esimerkiksi Intiassa uskotaan, että verta vuotava nainen saastuttaa kaiken mihin hän koskee.

Samaan aikaan rikkaissa maissa kertakäyttösiteet ovat muuttuneet yhä pienemmiksi ja imukykyisemmiksi. Jokunen vuosikymmen sitten siteet olivat vielä paksuja ”halkoja”, jotka piti sitoa paikoilleen vyöllä.

Nyt valittavana on millinohutta sidettä, tamponia ja pikkuhousunsuojaa. Vaihtoehtoina kertakäyttöisille tuotteille ovat kankaiset kestositeet ja kuminen kuukautiskuppi eli kuukuppi.

Delipapin myyntijohtaja Katarina Hanell ei pidä kuukuppia suurena kilpailijana. Toistaiseksi sen käyttö on suhteellisen harvinaista.

Kerran kuussa joka kolmannen suomalaisnaisen housuissa kulkee Delipapin valmistama side. Vain osa niistä kantaa Vuokkoset-nimeä, koska niitä myydään myös kauppojen omilla tuotemerkeillä.

Kemikaalittomuus kiinnostaa myös ulkomailla. Vuokkosia viedään Baltiaan, Venäjälle, Pohjoismaihin, muualle Eurooppaan, Kuwaitiin, Koreaan ja jopa Australiaan asti. Kiinassa niistä on tullut tavarataloissa myytävä luksustuote. Länsimaiset tuotteet ovat kovassa huudossa siellä, koska kiinalaiset eivät kaikenlaisten myrkkymaitoskandaalien jälkeen luota kotimaisiin tuotteisiin.

”Tässä asiassa kiinalaiset eivät ole rynnineet tänne, vaan me sinne”, Nuortie toteaa.

Herää kuitenkin kysymys, koetteleeko terveyssiteiden käytön yleistyminen maapallon kestokykyä? Hakataanko metsät siteiden täytteeksi?

Nuortie miettii hetken ja toteaa pitävänsä autojen ja jääkaappien yleistymistä suurempana ympäristöongelmana. Terveyssiteitä hän ei näe ongelmana etenkään, jos ne valmistetaan biohajoavista materiaaleista.

Lisäksi koko tuotannon on oltava mahdollisimman ympäristöystävällistä. Veikkolassa siihen pyritään minimoimalla hävikki ja päästöt sekä säästämällä energiaa.

”Tuotannosta ei päädy mitään kaatopaikalle.”

Veikkolan tehtaalla koneet leikkaavat, liimaavat ja taittavat vuosittain 150 miljoonaa yksittäistä terveyssidettä, pikkuhousunsuojaa ja muuta hygieniatuotetta. Harvinaisimpana niistä mainittakoon vaatteisiin liimattavat kainaloiden hikisuojat.

Tuotteisiin käytettävä selluloosa tulee Raumalta.

”Puuvillan tuotanto kuormittaa ympäristöä, joten ei olisi kovin kestävää käyttää tuotteisiin vain sitä”, Nuortie sanoo.

Delipapin siteille on ainoana Suomessa myönnetty ympäristöystävällisyydestä kertova Joutsenmerkki.

Uutuutena Vuokkoset on lanseerannut kompostoituvan siteen. Sen osuus myynnistä on kivunnut runsaaseen kymmenekseen myynnistä. Ainoa ongelma kaupungeissa on se, ettei taloyhtiöiden komposteihin saa laittaa ihmisperäistä jätettä. Silti kompostoituvan siteen soisi yleistyvän maailmalla.

Vuokkosten ja Muumi-vaippojen kysyntä on kasvanut viime vuosina. Veikkolassa uskotaan, että se on vastuullisuuden ansiota.

Kasvua juhlistetaan rakentamalla Tammisaaressa sijaitsevalle vaippatehtaalle uusi tuotantolinja. Investoinnin arvo on neljä miljoonaa euroa. Se tuo yhtiöön myös lisää työpaikkoja nykyisten 80:n lisäksi.

Delipapin brändihahmoksi on saatu Muumipeikko. Raimo Nuortien mielestä se oli valkoisine pyllyineen sopivin ehdokas. Aikanaan Nuortie kävi hörppäämässä Tove Janssonin kanssa kupillisen teetä ja sopi asiasta.

Sopimus on osoittautunut kullanarvoiseksi, sillä Muumit ovat suosittuja niin kotimaassa kuin Aasiassakin.

Vaikka vienti ulkomaille kasvaa, ”tuotanto on ja pysyy Suomessa”, Nuortie lupaa.