Utajärvellä aletaan jauhaa maailman pohjoisinta puhdaskauraa – tavoitteena myös vienti

Mielipide

19.2.201915:46

Kolumni

Riitta Mustonen

Kinnusen uusi puhdaskauramylly panostaa koko ketjun täydelliseen jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen. "Luotettavuus on kaiken lähtökohta", korostavat Annu Kuure (vas.) ja Marja-Riitta Kinnunen. Kuva: Pekka Fali

Kinnusen Mylly myy suomalaista puhdaskauraa 65 Oats -merkillä. Kuva: Pekka Fali

Jokaisesta 20 tonnista kauraa otetaan kolmen kilon näyte. Vierasjyviä saa olla enintään viisi jyvää kilossa viljaa, mutta suurimmassa osassa näytteitä ei ole ensimmäistäkään. Kuva: Pekka Fali

Uuden myllyn koneet tulivat Utajärvelle saksalaiselta Bühleriltä, joka on tehnyt kauramyllyjä ympäri maailman. Uusi mylly työllistää kymmenkunta henkeä. Kuva: Pekka Fali

Myllyn uudet siilot Utajärven keskustassa kohoavat jo korkealle. Kinnusen Mylly on investoinut 10 miljoonaa euroa siihen, että se pystyy satavarmasti tuottamaan puhdasta kauraa sekä Suomen että ulkomaiden markkinoille.

"Meitä on aina harmittanut, että täältä Oulun korkeudelta viedään kaura muualle. Halusimme jalostaa sen jatkossa itse", kertovat Kinnusen Myllyä pyörittävät sisarukset Marja-Riitta Kinnunen ja Annu Kuure. Heidän lisäkseen myllyn ohjaksissa ovat serkku Tuomas ja setä Aarne Kinnunen.

Kinnusen Mylly tunnetaan Suomessa jauhomyllynä. Sen liikevaihdosta neljäsosa tulee jauhoista, joita se tuottaa leipomoille, ja rehuja se alkoi tuottaa 1970-luvulla. Rehupuolella kilpailu kiristyy, kun tilakoko kasvaa, samoin leipomoalalla, joten Kinnuset hakevat puhdaskaurasta kolmatta tukijalkaa.

Mylly on aiemminkin ostanut kauraa, mutta vain rehuihin, ja se on ollut todella hyvälaatuista. "Joskus on melkein haaste saada rehulaatua, kun elintarvikekauralle on niin kova kysyntä", Annu Kuure naurahtaa. "Eli täällä tuotetaan todella hyvää kauraa 65:nnellä leveyspiirillä."

Suomalainen elintarvikekaura on varsin kysyttyä Keski-Euroopassa, mutta sitä on viety lähinnä teollisuuden raaka-aineeksi. Kinnuset haluavat mennä pitemmälle ja jalostaa kauran itse vientituotteiksi.

"Viime vuosina markkinoille on tullut tosi kiinnostavia kauratuotteita. Myyntikäyrät osoittavat ylöspäin, mikä lupaa hyvää meille."

Kun kauramylläreiksi ryhdytään, niin ryhdytään sitten kunnolla. Kinnuset päättivät kerralla investoida puhdaskauraan eli gluteenittomiin tuotteisiin.

"Suurin osa kauramyllyistä käsittelee tavanomaista kauraa, joka sisältää niin paljon vierasjyviä, ettei sitä voi käyttää gluteenittomana raaka-aineena, ja on aikamoinen puhdistaminen, jos aikoo tuottaa gluteenitonta. Markkinatutkimuksessa tuli ilmi, että asiakkaat kaipaavat ennen kaikkea luotettavia toimittajia", Annu Kuure kertoo.

Niinpä Utajärvelle saapui Sveitsistä ja Saksasta kolmekymmentä rekallista erilaisia koneita, joista alettiin rakentaa kokonaan uutta myllyä pelkästään gluteenittomalla puhdaskauralle.

Alkuperäinen kustannusarvio oli 9,5 miljoonaa euroa, josta elykeskus tukee neljänneksen. Mylly pystyy jauhamaan 25 000 tonnia kauraa vuodessa, ja se työllistää kymmenkunta henkeä.

"Ilman elykeskuksen tukea emme olisi uskaltaneet lähteä toimiin tällä aikataululla", sisarukset korostavat.

Alkuvaiheessa mylly tuottaa gluteenittomia kaurahiutaleita, mutta paikat kaurajauhonkin tuotantoon ovat valmiina.

Tuotemerkillä 65 Oats mylly tähtää kansainvälisille markkinoille. Utajärveläiset ovat käyneet messuilla kertomassa tuotteestaan ja palkanneet myös myyntipäällikön, jonka asemapaikka on Sveitsi.

"Meidän ei tarvitse paljon perustella suomalaisen kauran ominaisuuksia, sillä ostajat tietävät jo, miten hyvää suomalainen kaura on. Suomessa talvi tappaa tuholaiset, ei tarvita paljon torjunta-aineita eikä myöskään kasvinsuojeluaineita. Valoisat kesät kiihdyttävät kasvua", Annu Kuure luettelee.

Suomalainen kaura on silminnähden muita parempaa: vaaleampaa ja isojyväisempää. "Se on tärkeä piirre kaurahiutaleessa, ja myslissäkin kaura näkyy", Marja-Riitta Kinnunen lisää.

Annu Kuure huomauttaa vielä, että kaura tarvitsee enemmän vettä kuin muut viljat. Veden mukana viljaan tulee epäpuhtauksia, mutta koska Suomessa on puhdas maaperä ja vesi, myös kaura on puhdasta.

Gluteenittomien tuotteiden kysyntä on kasvanut eri puolilla Eurooppaa, mutta kaura on niissä aika uusi raaka-aine. Esimerkiksi Italiassa kaura hyväksyttiin gluteenittomaksi vasta pari vuotta sitten. Yleensä käytetään riisiä, maissia ja kvinoaa.

"Kaura on ihan älyttömän hyvä gluteenittomiin tuotteisiin. Se päihittää riisin, maissin ja kvinoan monessa kohdin", Annu Kuure vakuuttaa.

Kvinoa on ollut superfoodina kovassa nosteessa, mutta Marja-Riitta Kinnunen veikkaa, että kaura tulee lujaa perässä. "Meille kaura on tuttu, mutta muille sillä on uutuusarvoa."

Ensimmäiset sopimukset puhdaskaurojen viljelystä tehtiin jo yli vuosi sitten. Jo ennen kuin myllyn rakentamispäätös oli julkistettu, viljelijät alkoivat soitella Kinnusille. Kesälle 2018 tehtiin jo ensimmäiset puhdaskaurasopimukset ja tänä vuonna otetaan lisää – halukkaita kartoitetaan ProAgrian kanssa.

"Pääpaino viljelyssä on Oulun eteläpuolisilla kunnilla, mutta osittain hajautimme viljelyn koko Suomeen, jos tänne sattuu tulemaan huono sato", Annu Kuure kertoo.

Kinnusille oli yllätys, että viljelijät ovat olleet niin innostuneita ja sitoutuneita. Sillä sitoutumista työ vaatii.

Myllyllä on tarkat säännöt viljelyyn. Jokainen tila auditoidaan ja tilan tulee suostua gluteenittomaan viljelykiertoon. Eli kierrossa saa olla nurmirehua, härkäpapua, perunaa, muttei ohraa, ruista tai vehnää. Mitään koneita tai laitteita ei voi käyttää gluteenipitoisten viljojen käsittelyyn.

Kauransiemenen on oltava puhdasta, ja kasvusto on kitkettävä kaksi kertaa kesässä.

Viljelyohjeiden laatiminen on ollut haasteellista. Nyt on päällimmäisenä haasteena saada siemenviljaa, koska kaurasato oli viime vuonna pieni ja gluteenittomaan viljelyyn on valikoitava puhtaat erät.

Vaivan palkaksi viljelijä saa sopimuslisää 50 euroa tonnilta. Lisäksi voi tulla laatulisää. "Luomussa meillä on kiinteä hinta. Luomugluteenitonta olemme saaneet melkein enemmän kuin on pystytty tekemään sopimuksia", Marja-Riitta Kinnunen kertoo.

Moni on kiitellyt Kinnusia siitä, että vihdoin saadaan myös Pohjois-Suomeen kauran jalostusta.

Kinnusilla on myös omakohtaista kokemusta gluteenittomista tuotteista. Yksi myllyn omistajista ja myllyn logistiikkapäällikkönä toimiva Tuomas Kinnunen on keliaakikko.

"Se on tuonut ymmärrystä, että puhdaskaura-asiat on syytä tehdä hyvin. Jos tuotteesta löytyy vähänkin muuta kuin kauraa, niin sitä ei enää uskalla käyttää. Luottamus on tärkeä", Annu Kuure korostaa.