Heinät ja bambut tuovat eksotiikkaa puutarhaan

Teija Tuisku/Puutarhaliiton kuva-arkisto Helpien suvusta löytyy monia kestäviä lajeja, kuvassa viiruhelpi. 

Vihertää ja itää

TEKSTI:

Petri Manssila

Hortonomi esittelee

joka kuukausi Kantrin

puutarhapalstalla

ajankohtaisia aiheita.

Heinät tuovat omaleimaisia piirteitä puutarhaan. Niillä on monimuotoiset ja eri- väriset lehdet sekä koristeelliset kukinnot eli röyhyt. Ne näyttävät kauniilta myös talvella.

Heinien koko vaihtelee muutamasta kymmenestä sentistä useisiin metreihin. Heinistä saa hyvän taustan tai kehyksen kukkiville perennoille. Niistä on myös yksinään katseen vangitsijoiksi.

Heinät ovat hiljalleen yleistyneet meilläkin. Jotkut lajit kuten mammutti- ja elefanttiheinät menestyvät vain puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeillä I ja II. Sen sijaan esimerkiksi helpien, kastikoiden, lauhojen ja natojen suvuista löytyy monia käyttökelpoisia ja kestäviä lajeja.

Heinäkasvien Poaceae-heimoon kuuluu myös bambuja. Bambut yhdistetään yleensä lämpimään ilmastoon, mutta joitakin lajeja voi kokeilla Etelä-Suomessakin. Ne pysyvät havujen tapaan vihreinä talvellakin. Itse olen onnistunut japaninsasabambun ja kiiltoruokobambun kanssa.

Sasabambu pysyy matalana, joten lumi suojaa sen versoja talvella. Lehdet saavat talvella koristeelliset, valkoiset reunat. Kiiltoruokobambu on yleisempää vuoriruokobambua pystykasvuisempi. Sen versot ja lehtiruodit saavat muutamassa vuodessa kauniin purppuranpunaisen värin.

Vuoriruokobambusta on markkinoilla ainakin kaksi kestävää lajiketta: Jumbo ja Simba.