Säädösten toimeenpano syö kansalaisten luottamusta EU:hun

Historiatutkimuksen mukaan rälssi tarkoitti sekä erioikeuksia, joita aikanaan hengellinen ja maallinen ylimystö hankkivat itselleen, että niitä, jotka pääsivät näitä erioikeuksia nauttimaan. Suomessa se syntyi toisen maan vallan vaikutuksesta, eivätkä suomalaiset päässeet suinkaan nousemaan rälssiin kuin harvoin. Silloinkin vain isomman ehdoin.

Sitran 9.5. julkaiseman selvityksen mukaan ”Suomen EU-lainsäädäntöprosessista saa usein tietoa vasta kun valtioneuvosto esittää eduskunnalle Suomen jo muodostetun kannan Euroopan komission valmistuneeseen säädösehdotukseen”. Suomen EU -säädösprosessi ei ole riittävän avointa. Kansalaiset eivät osallistu siihen riittävästi, eivätkä saa siitä tietoa.

Tämä on vakava puute. Tällä hetkellä EU on saanut paljon kiitosta yhtenäisyydestään, kun se on asettanut tiukat pakotteet Venäjälle. EU on ollut suuressa asiassa suuri.

Yhtenäisyys pitää kuitenkin lunastaa kansalaisilta aina uudelleen, eikä Suomi voi menetellä toisin. Luottamus ansaitaan ja sillä tuetaan yhtenäisyyttä.

Miksi Suomessa on päädytty tähän? Onko valtioneuvoston kanta ja sen muodostus todellakin pienen piirin hallussa, jota ei edellä kansalaiskeskustelu saati edes eduskunnan keskustelu kunnolla ennen kannanmuodostusta? Tämä jos mikä saa aikaan vaikutelman elitistisestä päätöksenteosta, joka ei todellakaan ole omiaan herättämään luottamusta. Seuraava pohdinnan paikka on, kuka tästä on hyötynyt.

Erityinen huoli minulla on viime aikojen metsäpolitiikan keskustelusta, jos monesta muustakin asiasta. Tuntuu pahalta, että EU itse murentaa kansalaisten luottamusta itseensä. Ymmärrän, että perussopimusten avaaminen on suuren kynnyksen takana, mutta nekin elävät ajassa. Jos korjausta ei tehdä, iso laiva jatkaa kohti jäävuorta.

Italiassa vaikuttaa siltä, että hyväksyntä EU:lle hankittiin antamalla tukea remontteihin. Kyllä kansa kiittää, kun tukea saa. Suuntakin siellä on oikea, asuntojen energiatehokkuuteen tähtäävä. Saadaanko meillä keppiä vai porkkanaa EU:n komission ehdottaessa asuntojen energiatehokkuuden parantamista?

Pirkko Mattila

aluevaltuutettu (Kesk.)

Muhos