Yrittämisen byrokratian keventäminen luo hyvinvointia

Parhaillaan eduskunnan talousvaliokunnassa oleva kirjanpitolain uudistus tarjoaa tilaisuuden toteuttaa puolueiden ja hallitusohjelman lupaukset yrittämisen helpottamiseksi ja byrokratian keventämiseksi, mutta tätä tilaisuutta ei aiota käyttää.

Uusi kirjanpitolaki pohjautuu EU:n vuonna 2013 antamaan tilinpäätösdirektiivin, jonka perustana on "pienet ensin" -periaate.

Ministeri Lauri Ihalainen nimitti vuonna 2013 kirjanpitolain uudistusta valmistelemaan työryhmän, joka edusti direktiivin periaatteen vastaisesti suuryrityksiä ja julkishallintoa. Yhtään kirjanpitäjää tai alle viisi henkilöä työllistävässä nanoyrityksessä toimivaa yrittäjää ei työryhmään kelpuutettu.

Kirjanpitolakiin on ennenkin vaadittu helpotuksia. Vuoden 1997 kirjanpitolain säätämisen yhteydessä talousvaliokunnan jäsenet Mari Kiviniemi, Seppo Kääriäinen, Vuokko Rehn ja Sakari Smeds vaativat, että pienten yritysten kirjanpitoa tulee yksinkertaistaa pikaisesti, mutta tätä pontta ei milloinkaan toteutettu.

Nanoyritykset tarvitsevat suuremmat helpotukset kuin tilinpäätösdirektiivi tarjoaa, koska niiden kirjanpitäjillä ei ole aikaa tuhrata tulkintaongelmien kanssa ja nämä yritykset tarvitsevat suojaa suurten yritysten kilpailu-uhkaa vastaan.

Nanoyrityksille on sallittava tilinpäätöksen julkistamisvapaus ja maksuperusteen käyttäminen tilinpäätösten laadinnassa.

Ennen pääministerikauttaan vuonna 2014 Juha Sipilä vaati, että pienimmille yrityksille on mahdollistettava tilioteperusteinen kirjanpito. Tämä erinomainen ehdotus tarkoittaa maksuperusteisten tilinpäätösten sallimista, mutta sitä ei nyt aiotakaan toteuttaa.

Pääministeri Alexander Stubbin hallitus valmisteli vuonna 2014 Suomen Yrittäjien aloitteesta pienyrityksille lakimuutoksen arvonlisäverojen tilittämisestä maksuperusteisesti ja tämä on nykyisen hallituksen ohjelmassa.

Kun tämä mainio uudistus toteutetaan, arvonlisäverolaki ja kirjanpitolaki ajautuvat ristiriitaan keskenään.

Pienempien yritysten byrokratian keventäminen ei maksa mitään. Julkistamisvapaus ja maksuperuste vaativat vain muutaman pykälän hiomisen. Koko yhteiskunta hyötyy tästä.

Kun suuryritykset eivät voi rajoittaa kilpailua tappamalla pieniä kilpailijoitaan näiden julkisia taloustietoja hyväksikäyttäen, kuluttajahinnat pysyvät kurissa ja tuotteiden laatutaso säilyy korkeana.

Harmaan talouden torjunta helpottuu, koska maksuperusteisia kirjanpitoja on vaikeampi manipuloida kuin lasku- ja suoriteperusteisia kirjanpitoja.

Pienten yritysten kirjanpitojen laadinnasta vapautuva työpanos voidaan suunnata talouden suunnitteluun.

Maksuperusteinen kassasuunnittelu auttaa yrittäjää huolehtimaan rahan riittävyydestä, kun yritys kasvaa. Se estää yrityksen ajautumisen talousvaikeuksiin.

Maksukyvyn seuranta on yrityksen elämän ja kuoleman kysymys. Konkurssilain mukaan yritys voidaan asettaa konkurssiin, mikäli se tulee pysyvästi maksukyvyttömäksi.

Konkursseja pitää välttää, koska ne aiheuttavat työttömyyttä, velkaantumista ja ahdistusta. Sen sijaan yritysten kasvu luo hyvinvointia yhteiskuntaan.

Kasvu voidaan mahdollistaa yrittämisen byrokratiaa keventämällä ilman budjettivaikutuksia. Verohelpotuksia tai valtiontukia ei tarvitse antaa.