Pysytään yhdessä myös joulun jälkeen
Suomalaiset löysivät toisensa sekä koronan aikana että Venäjän sotatoimien alettua. Yksin ei ole hyvä jäädä kansainvälisen tilanteen kiristyessä. Voisimmeko vahvistaa yhtenäisyyttämme samalla tavalla myös kotimaan arkipäivän ongelmien edessä? Siihen olisi seuraavina vuosina suuri tarve.23.12.202206:00
Taas se joulu tulee. Huomenna juhla alkaa ja toivotamme toisillemme rauhallista joulua. Tällä kertaa tutuissa sanoissa on aiempaakin enemmän painoa.
Euroopassa soditaan ja monet perheet Venäjän terrorisoimassa Ukrainassa viettävät rauhan juhlaa pimeässä, ilman sähköä ja vettä.
Pidetään heidät nyt mielessä ja lahjoitetaan rahaa ja tavaraa sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Näin ovat suomalaiset myös tehneet ja nimenomaan yhdessä.
Kun iso eurooppalainen kriisi koitti, suomalaiset löysivät koronan jälkeen uudelleen toisensa. Venäjän aiheuttama uhka on niin konkreettinen, että kansalaiset ohjasivat poliittiset päätöksentekijät olennaisen äärelle.
Suomi päätti liittyä läntiseen sotilasliittoon Natoon nopeasti ja pragmaattisesti, kuten tässä maassa on vakavissa tilanteissa tapana toimia.
Samalla asiasta käytiin avoin poliittinen keskustelu ja eri tavalla ajatteleville oli mahdollisuus tuoda kantansa esille.
Lopputuloksena oli kuitenkin eheä ja huomattavan yksimielinen päätös. Myös sen jälkeen jäsenyyden kannatus on ollut vahvaa, vaikka Turkin ja Unkarin viivytystaktiikka jarruttaakin vielä sen toteutumista.
Ukrainan kohtalo on avannut silmiä myös Suomessa. Yksin ei ole hyvä jäädä sotaisan Venäjän naapuriin.
Vaikka Suomi olisi kuinka paljon vahvemmin varustautunut kuin sitä kymmenen kertaa isompi ja jo sotaan tottunut Ukraina, omat voimamme häikäilemätöntä sotaa käyvää suurvaltaa vastaan eivät ole millään tavalla rajattomat.
Ukrainankin kyky puolustautumiseen perustuu puhtaasti lännen massiivisen tuen varaan.
Suomalaiset ovat olleet hyvin yhtenäisesti Ukrainan tukemisen kannalla huolimatta Venäjän aiheuttamasta energiapulasta.
Suhtautumisessa Venäjään ei ole ollut nähtävissä repeämiä. Hyökkäyssota ja siviileille tarkoituksella aiheutetut julmuudet on tuomittu. Aikanaan sota loppuu, mutta Venäjän ehdoilla rauhan tunnusteluja ei ole syytä aloittaa.
Vaikka Suomi on yksi eniten Venäjän kaupan ja turismin hyytymisestä kärsineitä maita, vaatimuksia myönnytyksistä venäläisille ei ole elinkeinoelämänkään parista kuulunut.
Voisivatko suomalaiset löytää samanlaisen yhteisvastuun myös arkipäivän osalta? Sitä kaivattaisiin nyt erityisesti seuraavien vuosien taloudellisten ongelmien edessä.
Sekä koronasta että Venäjän hyökkäyssodan seurauksista on selvitty yhdessä velkaa ottamalla. Nyt sitä pitäisi ryhtyä maksamaan takaisin.
Tehtävää on pariksi vaalikaudeksi, joten urakkaan pääsee osallistumaan huomattavan moni puolue.
Vaikka tehtävä on raskas, kansa saattaa olla siihen poliitikkoja valmiimpi. Käsitys toivosta on joulun perussanoma, ja nyt jos koskaan sitä on syytä vaalia.
Suomalaisten yritysten talous on kuitenkin hyvässä kunnossa, työllisyys on ennätyslukemissa ja kilpailukyvystämme on mahdollista pitää huolta.
Elintasomme sallii alentamisen, jos kansalaiset kokevat toimet reiluiksi. Seuraavan eduskunnan ja hallituksen on osoitettava sellaista johtajuutta, että näin käy.
Erityisesti tässä tilanteessa on huolehdittava siitä, että pysymme yhdessä myös joulun jälkeen.
Siinä on tämän pienen maan voima.
Yksinkin voi tehdä isoja asioita, mutta vain yhdessä on mahdollista saada aikaan kestäviä ratkaisuja tänä vaikeana aikana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
